Uurna

 Talo on uusi ja tuoksuu puulle, kaikki on huisin puhdasta ja huoneet ihanan valoisia. Järjestelen maljakoita pöydille ja asettelen ne täyteen kedon kukkia.

Mies ja nainen puuhailevat yhdessä valmistaen ruokaa.

Etsin kadonnutta yöpaitaani kaapista, sitä ohutta vaalean sinistä. Sitä ei näy missään. Pysähdyn istumaan hetkeksi kaapin lähelle ja yritän muistaa missä se on.

Nainen on laittanut radion päälle, ja sieltä tulee uutisia, jotain on tapahtunut, en oikein ymmärrä mitä. Mies ja nainen nauravat kuitenkin ja vitsailevat ja näyttää että kisailevat jo lemmenleikit mielessä.

Väistyn loitommaksi ja avaan uuden kaapin. Siellä näen

hopeanvärisen maljan jossa on kupumainen kansi.

Voi kuinka hieno, huudan katsokaa siinä on kaiverruksia reunoilla, kun katson tarkemmin sen ympäri kiertää sanojen rivi.

Samalla hetkellä ajattelen ja sanon miehelle ja naiselle

• Minun tuhkani laitetaan tähän maljaan , kun olen kuollut.

Mies ja nainen katsovat minuun tutkivasti ja sanovat minulle

• Se onkin uurna, siellä on jo yhdet tuhkat. Emme tiedä voitko käyttää sitä, siellä on mummosi tuhka.

Pidän uurnaa sylissäni ja avaan sen kupumaisen kannen varovasti. Kansi aukeaa ja sieltä pelmahtaa ilmaan mustaa tuhkaa varisten päälleni.

Pelätyn ja katson uudelleen maljaan, siellä on vielä vähän tuhkaa pohjalla.

-Voisimmeko viedä tämän lopun tuhkan puutarhaan? . Mummo tahtoo vapauteen, pois tästä metalli uurnasta ,kysyn ja odotan mitä he sanovat.

Mies sanoo - Jos muistat mummosi nimen, niin ehkä voimme tehdä niin.

Kiljaisen riemusta - Tiedän mummon nimi on Adalmiina.

Nuoripari hymyilee ja sanoo - Niin oli. Uurna on sinun ainut perintösi. Saat itse päättää mitä sillä teet.

Uurna on kaunis, ja alan lukea sen sanoja, paljon nimiä, osa tuttuja ja vuosilukuja ja pitkä saaga tarina.

Tämä on aarteeni totean..

Nuoripari pyytää minut mukaansa ja lähdemme niitylle, varistan mummon lopun tuhkan kukkien päälle. Nyt se on tyhjä ja hohtaa kirkasta hopeaa. Kannan sitä sylissäni kuin pientä lasta.

Kun herään kissani naukaisuun, unikuvat tulvivat mieleeni, ne sekä ahdistaa että tuo rauhaa. En mieti enempää ainakaan julkisesti. Mietin omassa päässäni, mitä kaikkea uneni symbolisoi.