kivikylän kankahilla |
kitukoivun kuura kirvain |
kara koskessa kimitti |
kiputyttö kyyhötteli |
kipukivellä koversi |
keskellä kipukiviä |
kauhun kielet kiskottihin |
kunnes kolmas kourallinen |
kyti koskena kuohuvan |
kujahan kidan kadonna |
kuningas kivien kantoi kotihin kaivanneen kiven Tämä piirtämäni ja maalaamani kuva on ideoitu Kallen Kallelan Kiputytöstä. Hänen maalauksensa on vain kolmivärinen, Sillä kuvalla on ollut hyvin voimakas vaikutus mieleeni. Asetelman valitsin saman, mutta väritin lämpimämmäksi, ehkä hivenen toivoa antavaksi, pienillä elävyyden lisäämisillä.. Kallen Kallelan vesi on kokonaan punaista ja kivet haalean vaaleita, ei koivua. En tosin osaa vaivaiskoivuakaan piirtää, mutta se oli pakko lisätä , samoin kuin Kara koskelle kimittämään. Vaikka se ei näy maalauksessani. Trokee oli hyvin vaikea, koska pakotin etsimään jokaisen sanan alkamaan K kirjaimella. Tämä teemahan jääkin nyt kesätauolle mutta olisi kivaa jos jatkuisi taas syksyllä. On kiva yrittää, vaikka ei osaa, sitä vaan vääntää parhaansa.. jos olisi enempi aikaa niin maalauksesta saisi varmaan paremman.. Hyvää viikonloppua kaikille vieraille. |
lisää K taikakuvia | |||
Tekstiä ei voi kääntää millekkään muulle kielelle, koska se on vahvaa murretta | |||
Miltä tämä kuullostaa :"kuni kolmanda käputäis"
VastaaPoistaHauskalta kuulostaa Lauri. En ole ihan varma mikä murre, mutta ymmärrän sanat jokseenkin näin / Kunnes kolmantena ../ apua en tuota käpytäis ymmärrä.. ensin ajattelin että se takoittaa taputtaa, sitten, että lähtee kävelemään.. onpa vaikea sana.. Vaan jospa se onkin upeasti ilmaistu. / Nyt kolme kertaa taputtaa:))
PoistaKäänsin lauseen Viron kielelle. :)
Poistakiitos Lauri, eipä ihme että en tuntenut murretta:) Siis Suora käännös/ Ylös/ Alas kolmas kourallinen... Sehän onkin yksi osa runoa, ratkaiseva itse asiassa..Kolmannen suuren kipukiven jauhettuaan, kipu valui järveen verenä. Kiputyttö vapautui tuskistaan
PoistaTosi mielenkiintoinen .Todella taikaa kuvassa ja sanoissa.
VastaaPoistaKiitos RaijaAnnikki,, olen yrittänyt kirjoittaa kalevala runoja ja huomannut ne haasteelliseksi. K teemasta nousi ensimmäisenä mieleen kipu. Se on minulle tuttu kaveri monien vuosien ajalta. Oivalsin suuren taiteilijan ymmärtäneen maalatessaan Kiputyttöä, kuinka valtavan lohdutonta on muinoin ollut kivun lievitys.. Ei tainnut olla Kalevalan aikaan ortobedeja, eikä muitakaan erikoislääkäreitä, jotka auttavat vaikeissa sairauksissa. Niin fyysisissä kuin henkisissä, sillä ne ovat usein yhdessä, syövät toisiaan. Kun fyysinen kipu on huipussaan, mieli lamaantuu , ei jaksa taistella. Nykyaikana saamme sentään monenlaista helpotusta verrattuna muinaisiin aikoihin..
PoistaMielikuva kiputytöstä, joka jauhaa kivillään tuskan kivut verivirroiksi on valtavan vahva, jos itse luon sen mielikuvan ajatuksiini, voin siirtää kipuja ajatusteni voimalla virtaamaan itsestä pois.. Siinä on todella taikaa.
Yksi haaste vielä sitten Taikakuvat jää kesätauolle.
VastaaPoistaKiputyttö piirroksessasi on kaunis, vaikka kipu onkin aiheena, punainen vana valuu järveen. Kirkas on virta ja sininen taivas, vaivaiskoivu yksin kyyhöttää. Piirroksesi on todella vaikuttava, runosi samoin.
Kiitos Kaisumarjatta kun kerroit tarinan kiputytöstä..
Kiitos Sisko.. Kiva että teemakuva jatkuu vielä . Ajattelin itsekkin että kipu aiheena on tai koetaan negatiivisena. Se on kuitenkin osa aika monen ihmisen elämää, Kiputytöstä on Kalevala teoksessa pitkä runo.
PoistaTein siihen verrattuna hyvin lyhyen, ikäänkuin ingressin. Olennainen esiin.
Ehkä jo muinoin on ymmärretty mielikuvan voima, parantavana ja kipua lievittävänä, uskon niin koska olen lievittänyt omaa kipuani mielikuvilla. Kun antautuu mielikuvan uskomiseen totena se on hyvin vahva lääke
Kipukivi on vanhaa suomalaista perimää. Upeaa, että tuot sen blogissasi esille
VastaaPoistakiitos Sussi, se o todella vanhaa perimää, toimiikin ainakin lieventävästi
PoistaKyllä on hieno työ!
VastaaPoistaKipu siinä tulee selvästikkin esille, ja varmaan se hyvin tältä tuntuukin, kun kipu on kova.
Olen sen kivun kanssa myös joka päivä.
Hieno on myös runosi, kiitos!
Kiitos Harakka, useimmiten viimeistään ikääntyminen tuo erilaisia kipujuttuja.. tuttuja monille, onneksi nuorena olin niin terve, että en paljon kipuillut,, vauhtia riitti,nyt otetetaan iisimmin
PoistaHyvin olet onnistunut kipua kuvaamaan. Harva vanheneva ihminen on täysin kivuton, luulisin ja todella onnekas sellainen ihminen onkin. Kipukoukku on minulle tuttu myös, en osaa sitä kuitenkaa kovin hyvin hyödyntää :-)
VastaaPoistaSamalla kirjaimella kirjoitetut sanat runoon onkin haastavaa , itsekin sitä joskus harrastan, jos vaa ehdin. Hyvin olet haasteen selättänyt :-)
Preciosa leyenda, el dolor es algo que nos acompaña toda la vida, el vencerlo es quizas nuestro mayor reto.
VastaaPoistaUn beso.
Gracias José, esta leyenda es el libro Kalevala. Eje Callen-Kallela pintó temas muy mucho el libro Kalevala, incluyendo chica dolor. La idea es simple, la imagen de la chica dolor sentado en el dolor con piedras y moler la sangre dolor. A través de una imagen también puede ayudar a la gente realmente para relajarse lejos de sentir dolor.
PoistaOnpa sinulla mielenkiintoisia "juttuja". Palaan varmasti uudelleen.
VastaaPoistaTervetuloa Vallaton mummeli ja kiitos kommenteista
VastaaPoistaHyvin on kalevalamainen runo. Selkeä kerronta on runossa, vaikka koota käytit melkein kaikkiin sanoihin, paitsi "juurin".
VastaaPoistaKipu kuva on puhutteleva. Hieno kokonaisuus.
Minulle uutta tämä kiputyttö. Hyvin vahvaa ja taianomaista, että kivun voi jauhaa pois virtaavaan vereen.
VastaaPoistaKalevan runomittaa kokeieln myös toisinaan. Joku siinä kiehtoo. Tosin en pysty tällaiseen, että pelkästään kaikki sanat alottaisin jollain samalla kirjaimella
joo kiputyttö maalausta ei tahdo helposti löytyä, mutta kun akselin kaikki maalaukset tutkii sieltä löytyy, ei sitä minullakaan ole.. olen vain nähnyt ja lukenut kiputytön legendaa
PoistaMukava runo
VastaaPoistaKiitos mielenkiintoisesta runosta & kuvasta kaisumarjatta! ♥
VastaaPoistaOnnellista loppuviikkoa sinulle! ♥♥