torstai 16. toukokuuta 2013

Kekkosen Aika minun silmin

KEKKOSEN AIKA


 Aika presidenttinä

     1.6.1 1956–1962: Ensimmäinen kausi
     1.6.2 1962–1968: Toinen kausi
     1.6.3 1968–1978: Kolmas kausi
     1.6.4 1978–1982: Neljäs kausi


Muisto Suomen kansalle:

Urho Kekkosenvakituinen koti oli Tamminiemi





UKK-museossa tutustutaan Kekkosen perheen elämään esineiden myötä.

Urho Kekkosen museo (lyhenteellä UKK-museo) sijaitsee Urho Kekkosen pitkä aikaisessa virka-asunnossa ja vanhuuden kodissa, Tamminiemessä Helsingissä. Keväällä 1987 Museovirasto sai tehtäväkseen muodostaa Tamminiemestä Urho Kekkosen museon, joka esittelee samalla myös Suomen itsenäisyyden ajan historiaa. Hankkeen toteutumisen teki mahdolliseksi presidentti Kekkosen perikunnan lahjoitus. Museo avattiin 4. joulukuuta 1987 tasavallan presidentti Mauno Koiviston johdolla.

Museoon tutustutaan oppaan johdolla. Kierroksella perehdytään Urho Kekkosen elämään ja Tamminiemen historiaan.

                                            Ukko Pekka laivalla oli yhteys Turusta Naantaliin. Olen käynytpari kertaa.
Vuonna 1976 Kekkonen julkaisi, jossakin määrin kohua herättäneen kaksiosaisen kokoelman kirjeen vaihtoaan nimellä Kirjeitä myllystäni. Niiden julkaiseminen sai aikaan, että termi mylly kirje vakiintui useiksi vuosiksi poliittisen kielen käyttöön. Kekkonen oli mukaillut kirje­kokoelmansa nimen ranskalaisen Alphonse Daudet'n novellikokoelman nimestä Kirjeitä myllyltäni.

Kekkonen suunnitteli kolmiosaista muistelma sarjaa, josta hän ehti julkaista vain ensimmäisen osan, vuoteen 1936 ulottuvan Vuosisatani 1, ennen kuin hänen terveytensä petti. Kekkosen vuonna 1980 julkaisemaa Tamminiemeä, johon hän kokosi sisä- ja ulkopoliittisia linjanvetojaan, on pidetty hänen poliittisena testamenttinaan.
 Teokset

     Urho Kekkonen: Demokratian itsepuolustus. WSOY, 1934.
     Urho Kekkonen: Kunnallinen vaalioikeus Suomen lain mukaan (väitöskirja). Otava, 1936.

Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava, 1981. ISBN 951-1-06566-1 (1. osa).

  Syntynyt     3. syyskuuta 1900
Pielavesi
Kuollut     31. elokuuta 1986 (85 vuotta)
Helsinki
Puolue     Maalaisliitto/Keskustapuolue
Ammatti     juristi
Uskonto     luterilainen
Puoliso     Sylvi Kekkonen

Urho Kekkonen oli naimisissa vuodesta 1926 kirjoittaja Sylvi (Uino) Kekkosen  kanssa (1900-1974).
Sylvin yhteydet kirjaillisuuden, taiteen ja kulttuurin eliittiin oli hyvin laaja.  Ennen  avioliittoa,
Sylvi Kekkonen oli työskennellyt lyhyen aikaa Suomen Käsityön Ystäville.
Sen jälkeen  sihteerinä turvallisuuspoliisissa, missä hän tapasi Urho Kekkosen. Hänen ensimmäinen kirjansa, KITEITÄ, aforismi kokoelma, ilmestyi vuonna 1949. Kokoelma muistelmia, KOTIKAIVOLLA, julkaistiin kolme vuotta myöhemmin. Sylvi Kekkosesta tuli virallisesti  kirjailija, Sylvi Kekkonen loi pienen kirjallisen piirin. Vaikka hänellä oli kipua nivelreumasta, hän hoiti kaikki  julkiset tehtävissä. Hän myös . Sylvi Kekkosen  kirjat muistelmateos, LANKKUAIDAN SUOJASSA, ilmestyi vuonna 1968.
Sylvi Kekkosen tunnetuin työ, Amalia (1958) on käännetty useille kielille.

                                                           Kultarannan puutarha joka on yhä
                                                           kesäkäytössä Presidenteillä




Suomen pääministeri       Itsenäisyyden päivän vastaan otto  1967                
Kekkosen I hallitus          Peridentin linnassa. Filmi mustavalkoinen.

 http://youtu.be/isTKyGod-38http://youtu.be/isTKyGod-38


17.3.1950–17.1.1951
Kekkosen II hallitus
17.1.1951–20.9.1951
Kekkosen III hallitus
20.9.1951–9.7.1953
Kekkosen IV hallitus
9.7.1953–17.11.1953

Kekkosen V hallitus
20.10.1954–3.3.1956



Sisäasiainministeri. Urho Kekkonen
17.3.1950–17.1.1951.

1950 kirjoitti  Pääministeri Urho Kekkonen myös 5 vuotuisen kauppa sopimuksen Moskovan kanssa.


Sylvi Kekkonen kirjoitti kirjoja ja Urho Kekkonen kirjoitti kirjoja.  Sylvi Kekkonen kirjoitti kirjoja.

Urho Kekkonen syntyi köyhän torpan poikana, mutta häntä tuettiin opinnoissa ja hän opiskeli juristiksi asti. Sylvi Kekkonen oli vähän paremmasta perheestä, mutta ei kovin rikkaasta. Hänkin oli saanut opiskella ja hän oli oppinut ilmaisemaan syvimmät tunteensa kirjallisesti.

1952  oli Olympialaiset, Paavo Nurmi juoksutti Olympia soihtua ja kisat sujuivat kaikin puolin hyvin. Muutamia mitaleitakin saatiin. Helsingissä urheiltiin ja tosissaan.



18. syyskuuta   vietiin viimeinen sotakorvaus juna  Neuvostoliittoon.
Vanhemmat oli kertoneet, että menkää katsomaan ja vilkuttamaan. Ja me lapset mentiin. Kukaan ei vastannut umpinaisista vaunuista. Mikä se sotakorvaus oli mietin. Jotain tavaraahan sen piti olla, kun  se oli noin pitkässä junassa, jossa oli vain umpivaunuja.

Urho Kekkonen perheeseen syntyivät kaksospojat vuonna 1928 . Taneli (4.9.1928–11.7.1985) ja Matti (4.9.1928–). Taneli toimi suurlähettiläänä ja Matti hallitusneuvoksena. Taneli meni naimisiin K. A. Fagerholmin tyttären Britan kanssa vuonna 1952. Matin puoliso oli Marja Linnankivi. Kekkosen lapsenlapsista Brita ja Taneli Kekkosen poika Timo Kekkonen työskentelee innovaatiojohtana Elinkeinoelämän keskusliitossa.

Lepikon torppa  jossa Urho Kekkonen oli syntynyt.

Mitä muuta oli, siitä saimme vihiä iltapäivä lehtien välityksellä. Onhan niitä kertomuksia.

Urho Kaleva Kekkonen valittiin presidentiksi ensikerran vuonna 
1956. 15.2.


Suomessa alkoi varsinainen rakennemuutos.

Siihen aikaan presidentillä oli vielä valtaa ja painoarvoa todella merkittävästi. Isommatkin herrat pisti suunsa kiinni, kun Urho Kekkonen ärähti. Näin kotona puhuttiin ja lehdissäkin luki.
1957 tapahtui tavallista kansalaista koskeva suuri muutos kehitys.
Uusi Kansaneläkelki astui voimaan.
Tämä tieto ei ollut silloin minulle merkittävä, mutta nyt  olen siitä kiitollinen.  Kukaan 16 vuotias  ei tajua  sellaisten asioiden merkitystä.

1958 Oli valtion kassa kriisi.



1959 Urho Kekkonen neuvotteli Moskovassa . Neuvottelu päättyi presidentti Hrustsevin lounas puheen jälkeen niin sanottuun pakkas- kriisiin. Oli taas vähän aikaa hyytävät olot itämaan kanssa.



Kansa luotti Urho Kekkosen taitoihin, hän oli innokas kalastaja ja teki vaikutuksen kansan  tavallisiin tallaajiinkin. Hänellä oli hyvä fyysinen kunto.Hän oli itseoikeutetussa asemassa ja käytti valtaansa miten halusi.



1961 Urho.Kekkonen
matkusteli  lyhyin aikavälein Moskovassa.
 Myös Moskovassa järjestettiin Urho Kekkoselle erilaisia kalastus ja metsästys matkoja.

Suomen Ammatti liittojen perustaminen  SAJ   vaikutti lähinnä sisäpolitiikassa.

 Myös USA:ssa  Urho Kekkonen vieraili, neuvottelemassa maailman tilanteesta. 1961. 10.10. USA  Presidenttinä oli John F. Kennedy.

 Suomi eli nousu kautta. Työtä oli ja Urho Kekkonen  järjesti työttömyys ajallakin tie töitä eri puolilla Suomea . Hän ei suosinut lakkoja eikä työ taisteluita, hän halusi, että asiat neuvotellaan puhumalla.  


1962 alkoi Urho Kaleva Kekkosen toinen kausi presidettinä.

Samana vuonna hallitus sai läpi uudet TEL ja LEL eläke lait.

Avattiin Saimaan kanava 1.7.  Se oli uusi vesi tie Neuvostoliitoon.

Tellit ja lellit oli vähän hepreaa, selvisivät kyllä ajan kanssa. Saimaankanava ei liiemmin kiinostanut, mutta satuinpa taas lukemaan päivän uutiset.



1963. 28.5. Urho Kaleva Kekkonen esitti hallitukselle  ydin aseetonta pohjola esitystä.
Minä olin Urkin kanssa samaa mieltä, pois pohjolasta atomipommit.

 Siihen mennessä olin lukenut ja nähnyt mitä ne saivat aikaa Hirosimassa. Niiden alastomien lasten palaneet ruumiit syöpyivät kauhukuvina silmiin ja monista lehdistä ja kirjoita sai jo tietoa mitä kaikkea lopulta maailman sodassa oli tapahtunut.
Kun aloin lukea kirjoja siitä tuli kuin tauti. Aluksi luin kaikki Mika Waltarin kirjat mitä löysin.
Kun löysin Leon Uriksen kirjat niiden käsittämättömän suuri ahdinko ja vääryys ihmistä kohtaan teki minusta pasifistin. Sodan vastustajan kaikissa muodoissa. .  Aikaa myöten sen ymmärsin, ei ole tainnut olla elämäni aikana vuotta, jolloin ei jossakin sodittaisi.

1964. Ensimmäinen helmikuuta  minä menin avioliittoon.



  minä lähdin Ouluun ja sain  työpaikan Oulun  Tervahovista. Olin 24vuotias. 



1966   saapui Hotelli Tervahoviin Ouluun suuri delekaatio valtion virkailijoita.
Tulkkeja ja muita avustajia. Koko hotelli oli varattu tähän vierailuun.

 Seitsämännen kerroksen peilisali ravintolassa oli katettu jo useita tunteja aiemmin  todella pitkä pöytä  ja kaikki moneen kertaan tarkastettu.



 Ensimmäisenä paikalle saapuivat  Presidentti Urho Kaleva Kekkonen, Rouva Sylvi Kekkonen ja Suomen hallituksen senaikaisia ministereitä puolisoineen. Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin eurueineen.
Neuvostoliittolaisia poliitikkoja, sekä avustajia oli runsaasti.

Urho Kalevi Kekkonen oli  tuttu kasvo ja myös vaimonsa Sylvi Kekkonen.

Kaikki muut olivat korkea-arvoisia valtiomiehiä avustajineen.

Minua jännitti niin, että kädet tärisi. olin vielä  nuori ja kokematon vielä.
Onneksi selvisin tehtävistäni kunnialla.

Urho Kekkonen väläytti pienen hymyn, kun katsoin häneen. Olikohan hän huomannut jännitykseni ja halusi osoittaa sadasosasekunnin ajan hymyllä, että älähän tyttö pelkää. Ihmisiä ollaan kaikki. 

Rouva Sylvi Kekkonen oli niin pieni kooltaan ja hän halusi hyvin vähän ruokaa.  Ajattelin häntä lämmöllä ja ihaillen. Niin vaatimaton, silti hyvin arvokas olemus.






Juhla illallisella korkea arvoiset vieraat söivät Tervahovi ravintolan parhaita herkkuja, kuten Kilpikonnanlientä ja Poronsatulaa. Lisäksi runsaasti muita herkkuja lisukkeineen.


Tämä vierailu jäi mieleeni henkilökohtaisena kokemuksena.

Kokemus teki Urho Kaleva Kekkosesta minulle todellisen henkilön, ei vain kuva lehdessä , ääni radiossa tai  puhe televisiossa.

1966 oli jo meilläkin mustavalkoinen TV. Josta katsottiin niitä kahta kanavaa, joista vain toinen näkyi hyvin. Yle 1.  Uutiset ja sen ajan viihdeohjelmia.

Jostakin syystä minulla oli tapana joka vuosi katsoa TV;stä Urho Kalevi Kekkosen Uudenvuoden puhe. Hänen äänensä oli niin isällisen varma ja vahva. Aina siihen asti, kunnes hän sairastui, oli ihan mukava kuulla hänen sanomaansa.
 Tietysti myös Itsenäisyyspäivän juhlat.  Silloin, kun en ollut töissä.

Vuonna 1966 toukokuussa sain ensimmäisen lapseni. Äitiysloma oli kolme kuukautta. 
 Mutta kun  mies lähti Kyprokselle Unicefin rauhanturvaajaksi kokonaiseksi vuodeksi,  jäin koti- äidiksi. Otin vain muiden lapsia siihen kotiini hoitoon. Sen talven muistan siitä 1967 , kun Oulussa
pakkanen laski 52 asteeseen. Joistakin taloista halkesi vesiputket ja ulos oli aivan kauheeta mennä.


 Siihen aikaan ei ollut päiväkoti paikkoja, lapset vietiin mihin saatiin, eikä kukaan valvonut miten sen työn tein.

Paitsi omatunto ja oma lapsi, joka oli herättänyt äidilliset tunteeni.

Me muutimme mieheni palattua Kyprokselta Helsinkiin vuoden 1967  loppu puolella, koska hän sai työtä Helsingistä.
Olin vuoden aikan saanut niin paljon uusia ihania ystäviä, että en olisi halunnut lähteä. Mutta muistin jäätävät pakkaset ja ajattelin, että en ole oikein hyvä Eskimokaan. Ei muuta kuin tavarat kourma-auton lavalle ja nokka kohti Helsinkiä. Tosin minä ja lapseni matkustettiin mukavasti junassa nukkuen makuuvaunussa  koko matka.

1968. valittiin Urho Kaleva Kekkonen kolmannelle kaudelle presidettinä.

Sinä vuonna tapahtui monia asioita. Joista osan muistan hyvinkin.

Astui voimaan peruskoululaki ja  Suomi liittyi YK;n turvaneuvostoon.

1968 elokuussa sain toisen lapseni, nyt äitiyslomaa ei ollut käytännössä lainkaan.

Meillä oli sivutoiminen talonmiehen paikka, kun se oli lähes ainut mahdollisuus saada asunto Helsingissä. Paitsi mielettömän korkeilla vuokrilla, jostain kauempaa olisi saanut, mutta minä halusin itse talkkariksi.

1968. 25.11.  nimipäivänäni olin töissä Vanhan Kellarissa. Ja juuri silloin Vanha Ylioppilastalo vallattiin. Minusta se päivä tuntui kaaokselta. Ravintola oli auki ja me tarvitsimme kaikki vapaalla olleetkin töihin. Tarjoilu siirtyi myös yläkerran juhlasalin puolelle, joka oli tulvillaan nuoria ihmisiä.
Alun perin piti itse Urho Kekkosen saapua juhlasaliin, mutta ihme kyllä hänkään ei tehnyt mitään muuta kuin perui tulonsa.

 Talo oli valtaajien käsissä. Mitä ja miksi, en minä mitään siitä tajunut, muuta kuin sen, että tee töitä. Minua peloitti koko touhu, se oli osittain uhkaavan oloista ja toisaalta hirveän sekavaa. Lopulta en tiennyt mihin piti mitäkin viedä, tilaajat vaihtoivat paikkaa, mutta joku muu osti lasin. Nuoria miehiä oli kaikki kabinetit ja huoneet täynnä ja sellainen polemiikki, josta en käsittänyt mitään..

Kyllä siinä työntekijänä ja tavallisena duunarina olin sydän syrjällään, pääsenkö edes yöksi kotiin ja jos rupeavat vaikka enemmänkin riehumaan. Lopulta näytti kuitenkin siltä, että se oli kuin oikein käsistä karannut vappu biletys. Nuoria miehiä istui leveillä ikkunalaudoilla, ihan missä tahansa. Minä kiikutin viiniä ja drinkkejä sen kun kerkisin. Talo tienasi rahaa, mutta niin tienasin minäkin, olin prosenttipalkalla, ja se tarkoitti mitä enemmän myin, sitä enemmän tienasin. Ja kun talon hovit ja emäntä sanoivat, että  tee vain työsi, niin minä tein. Vähitellen se jengi hyytyi ja puolen yön jälkeen antoi päähovi valomerkin.
 Kun lopulta yön pimeydessä hiippailin takaovesta ulos, ei siellä ollut ketään. Ei edes poliiseja. Niitä näkyi kyllä etuovilla ja ympäriinsä, kun tarkemmin katsoin.
Oli aamuyö ja otin vapaan taksin lennosta, ja ajoin kotiin . Sinä yönä käperryin lasten lähelle ja pohdin, kuinka hullua elämä voi olla. Mies oli ollut huolissaan, mutta ei ollut kuullut mitään erityistä ja arveli, että eivät ne minulle mitään tee vaikka valtaisivat mitä.
Mutta mietin, miten oli alkanut aikoinaan sisällissota, miten herkästi asiat karkaa käsistä.

Siitä se valtauskin sitten lopulta raukesi.
Elämä jatkui, kuten sen on tapana. Menin töihin, kun kaikki oli ohi ja olin rauhoittunut. Kuulin puhuttavan että Urho Kekkonen hoiti valtaus tapahtumatkin niin rauhallisesti että se oli sillä selvä ja loppui siihen, kaikki palasi ennalleen.

1969 perusti SKP oman ryhmän. Vasemmisto oli  yhä vahva hallituksessa.Ilmeisesti se oli yksi osa Vanhan Valtausta.  Äärivasemmisto piti uhoa päällä. Mikään ääri juttu ei ole ihmiselle hyväksi, sen olin tajunnut aikoja sitten. Ei ääri oikeisto, ei ääri vasemmisto.  Entinen maalaisliitto, keskusta ei tuntunut  mun jutulta.  Ei mikään, ollut minun juttu. Olisin ääänestänyt rauhan ja rakkauden puoluetta, jos sellainen olisi ollut.  

1970 odottelin taas vauvaa. Kolmas lapsi tuli maailmaan 10.6.äitiyslomalla tarjoilutöistä taas sen 3 kk.
Onneksi kesällä talkkarilla oli helpompaa. Ei ollut lumikolausta. Koksilämmitys oli talossa ja se oli melko raskasta työtä. Kolme isoa parin metrin pituista uunia veti koksia muutaman lapiollisen.

Samana vuonna tuli voimaan  5 päiväinen työviikko.
Minulle sillä ei ollut paljon merkitystä, 40 tuntia viikossa ylittyi usein.

Neuvostoliiton kanssa neuvoteltiin ydin voimalan hankinnasta.
Sekä jatkettiin YYA sopimusta vuoteen 1990 asti.

1971 koulut siirtyivät 5 päiväiseen työjärjestykseen koko maassa, saamieni tarkastusten mukaan, joissakin järjestelyjä aloitetiin jo aiemmin.
 Lauantait tulivat vapaiksi lapsille.  Lasten hoitopaikoista oli huutava pula.
Minäkin jouduin mokoma duunariäiti palkkaamaan lasten hoitajan kotiin.. Palkat oli heillä kyllä sen verran pieniä, että ei siitä voi valittaa, olihan meillä tavallaan kolme työpaikkaa perheessä ja asunto etu.
Minä säästin rahaa omaan asuntoon asuntosäästötilille.





1971 oli myös EEC neuvottelut.
Urho Kekkonen matkusteli maailmalla, eniten Moskovassa, mutta myös muissa maissa. 
Poliittisen vakauden ja kaikkien kriisien yli pääseminen oli vaatinut vahvan johtajan.

1972 keväällä syntyi neljäs lapsi, silloin sanoin, että nyt en enää jaksa ja lopulta saimme mieheni kautta työsuhdeasunnon. Äitiysloman jälkeen  olin siirtynyt kokonaan iltayö vuoroon töissä, joten lapset ja kodin hoidin päivällä ja illat yötä vasten olin töissä. Lapset hoiti joko palkattu hoitaja, useimmiten mieheni iltaisin.

Samana vuonna Urho Kaleva Kekkonen vieraili Moskovassa kiivaasen tahtiin. Minulla ei ole tarkempaa tietoa, mutta se alkoi olla kai jo tapa hoitaa suhteita rauhanomaisesti. Niitä nootteja, kun tuli hyvin helposti.

Sota raskaine kokemuksineen oli vielä hyvin niin rahvaan, kuin valtiomiestenkin ajatuksissa.

 28.12. Urho Kaleva Kekkonen ehdotettiin valittavaksi poikkeuslailla presidentiksi.

Puhuttiin Neuvostoliiton tuesta ja Suomettumisesta.

Eduskunta hyväksyi poikkeuslain 1.3.  ja Urho Kaleva Kekkonen  jatkoi presidettinä.
Minä en uskonut, että mitään poikkeuslakia olisi tarvinnut. Urkki oli vielä hyvässä kunnossa ja vaikka Hesarin pilapiirtäjä Kari Suomalainen väänsi monta mainiota vitsiä kuvina päivän lehteen, niissä oli aina pippurinen satiiri mausteena. Jos Kekkonen olisi niistä välittänyt hänen mahtinsa olisi kyllä vielä riittänyt estämään nekin. Ei Urkki välittänyt lehdistön pikkupiloista . Mitä vielä, hän pisti paremmaksi. Urkki kirjoitti milloin Pekka Peitsenä ja olihan niitä nimimerkkejä.

Sylvi Kekkosen kuolema joulukuun alussa 1974 oli Urho Kekkoselle hyvin raskas isku. Muun muassa Johannes Virolaisen mukaan Kekkosen sisäpoliittiset otteet muuttuivat siitä lähtien entistä rajummiksi.

Vuonna 1975 Kekkonen isännöi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) Helsingissä. Tapahtumaa pidetään Kekkosen uran huipentumana.
Tuona vuonna Kekkonen oli esillä yhtenä varteenotettavimmista ehdokkaista Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi;

 Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin oli ehdottanut palkintoa Kekkoselle jo helmikuussa ennen ETYKiä. Norjan suurkäräjien Nobel-komitea myönsi palkinnon kuitenkin neuvostoliittolaiselle ydinfyysikolle Andrei Saharoville.


 Presidentti Urho Kalevan kynän jäljet:

Varsinkin vuosina 1975 ja 1976. Urho Kaleva Kekkosen myllykirjeitä saivat valtion päämiehet, aktiivi poliitikot, lehditöt, vuorineuvokset ja muut vaikuttajat.

 Hän kirjoitti myös lehtiin nimimerkeillä. mm Pekka Peitsi nimimerkillä. Urho Kekkonen luotti nyt kynänsä voimaan.


30.7.- 1.8 . -75. oli Helsingissä ETY kokous. Monet keskustan alueet olivat siistitty ja osa katuja suljettu. Turvajärjestelyt olivat huipussan.
Ympäri maailman oli lehdistöä ja TV väkeä.

     
Presidentti Kekkonen  tapasi  monet tutut valtio miehet. Muistikuvani mukaan kokous sujui,  jotain merellä ollutta häslinkiä huomioimatta erittäin hyvin. Mitään kovin merkittäviä päätöksiä ei kansa neuvotteluista kuullut.

1977 Urho Kaleva Kekkonen kieltäytyi poikkeuslaista vaaleista.
jota on määrä pitää 1978 ja SDP ;kin on kosinut ehdokkaakseen.

1977 Syyskuun 1päivä.  Uusi oma koti! Vihdoinkin, oli asuntosäästötilillä taas satasia tarpeeksi.

  1978. Urho Kaleva Kekkonen sukkuloi jälleen Moskovassa hyvin usein. Tehtaankadun ovella kävi vilskettä ja lehdistö kirjoitti mitä uskalsi.







1978 alkoi Urho Kaleva Kekkosen neljäs presidetti kausi.

Urho Kekkonen teki uudelleen aloitteen ydinaseettomasta pohjolasta.

Tämä sovittiin, mutta ydinvoimaloiden rakentamista se ei ole estänyt.
Voimalat on kuitenkin eri asia kuin aseet.

1981 Mauno Koivisto on pääministeri .

1981.  11. 9.  Urho Kaleva Kekkonen jää sairas lomalle.

Ja luopui vallasta 27.1.1982

Viransijaisena jatkoi Pääministeri Mauno Koivisto.

1982 valitaan presidentiksi Mauno Koivisto.

Urho Kaleva Kekkosen suurten rakennemuutosten ja jatkuvan rauhan työn päättyessä voi todeta. Hän oli Suur mies. 

Urho Kaleva Kekkonen oli presidetti vuodesta 1956-1982

Minä muistan Urho Kekkosen kulkeneen pikkuisissa mökeissä ja
Lapin tuntureilla. Hän rakasti hiihtämistä ja nautti kalastus matkoista.

Tietysti hän kävi myös lämpimissä maissa lomilla iloisten ja vilkkaiden ystävien ja  eduskunnan  viskaalien kanssa. Muistan nähneeni kuvan Urkista iloisen kirjava  lyhythihainen paita päällä iloisesti hymyillen auringon valaistessa hänen silmänä sikkuraan.

Sir Elwoodin hiljaiset värit -yhtye on tehnyt Kekkosesta kappaleen nimeltä Kekkonen, jossa Juha Lehti laulaa Kekkosen ajan Suomesta. Eläkeläiset-huumoriyhtyeen suomennos Simon & Garfunkel -lauluduon "Mrs. Robinson" -kappaleesta on saanut suomalaiseksi nimekseen "Muistolles, Urho Kekkonen".


Urho Kaleva Kekkosen  runo: 

  "Minulle eletty aika ei ole antanut sitä tyyntä viisautta menneeseen nähden, jokas  on syrjästäkatsojan ja jälkipolven etuoikeus. Sen on antanut turhaan kokemuksen siitä saapuvia  ratkaisuja tehtäessä niiden seurauksista on tiedettävissä, ja rohkeuden tehdä niitä."

 (alk. Vastavirtaan )

 Urkin elämä oli vähintään Suomalaisen metsäkarhun , metsien  kuninkaan suuren Otson jälki.  tuossa missä lepää suurmies, on hänen Pääteasema.



                                               



 kaikki kuvat on wikibedia netistä, eri lähteistä. mm. wikipedia

4 kommenttia:

  1. Olihan siinä tarinaa kerrakseen. Mukavasti kuljetit omaa elämääsi Kekkosen sivustalla.
    Tiedätkö, huonoista lähtökohdista ponnistaen pärjää elämässä, kun vaan niin haluaa. Kokemuksesta sanon. Hieno teksti, elämänkerrallinen.

    VastaaPoista
  2. Hieno postaus.
    Kiitos siitä!

    VastaaPoista
  3. Satuin tälle sivulle monta vuotta myöhässä, mutta... hieno elämäntarina. Nykyajan ihmmisille mietittävää. Tässä maassa on selviydytty kaikesta huolimatta. Jälkeenpäin ajatellen meillä on sattunut olemaan oikeat johtajat oikeaan aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Näin on ollut ja edelleen on tarvetta tervelle järjelle ja neuvottelutaitoisille niin että asiat tapahtuu sopimalla ei sotimalla

      Poista