lauantai 26. tammikuuta 2013

Kevättä odotellessa

 



Valokilla on upea koruarvonta, käykää tutustumassa ja ottakaa osaa arvontaan. 
Tosi upeet kaulakorut




Kyllä Suomen kesässä kukki monet ihanat kukat. Näitä olin kuvannut viime kesänä. Päivien piteneminen on alkanut. Jippii!  Enää  5 viikkoa ja  on kevät!   Eiks ookki.??  Alkaa taas mullan tonkiminen  kukkien leikkaus  ja monenlainen kesän odottelu puuha.. Uutta siementä itämään ja ah heitä joilla on puutarha,  niissä on hommaa koko kesäksi..

                                                                           
ººººººººººº▼▼▼(¯✿.✿ºººººººººº✿.✿´¯)▼▼▼
ººººº▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)✿ººººº✿(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
ººº▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ººº✿ººº✿ººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼              Tässä  kevättä odotellessa on pian
º▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ºººººº✿º✿ºººººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ºººººººº.✿ºººººººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ººººººººººººººººººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ººººººººººººººººººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ººººººººººººººººººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼      ystävän päiväkin..
º▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ººººººººººººººººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
ºº▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ººººººººººººººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
ººº▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ººººººººººººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
ººººº▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ººººººººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
ººººººº▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)ººººº(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼    Tänään  lähden lapsenlapsen synttäreille.
ººººººººº▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)º(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
ººººººººººº▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
ººººººººººººº▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
ºººººººººººººººº▼▼▼(¯`•.¸☆¸.•´¯)▼▼▼
ºººººººººººººººººº▼▼▼(¯`•..•´¯)▼▼▼        Toivotan iloista viikonloppua   kaikille ohi kulkijoille!
ººººººººººººººººººººº▼▼▼(¯)▼▼▼
ººººººººººººººººººººººº.▼▼▼▼▼
ºººººººººººººººººººººººººº▼▼▼


En ole muilta puuhiltani ehtinyt  paljon tätä blogiakaan päivittämään..  Olen paljon facebuukissa, siellä kun on 70 %  kavereista, sukulaisista ja ystävistä  ja onhan siellä muutama  vieraampikin kaveri.
Jännä juttu , että vaikka ei ole edes koskaan nähnyt jotain FB   kaveria livenä, silti voi syntyä tunne, että kavereita ollaan.  Jaetaan ajatuksia  ja minä höpö nassu olen pelaillut pelejäkin, niitä on siellä tosi paljon..

Lapsen lapset ovat iloisia kun mummi pelaa ja jakaa peli pisteitä  tai vastaavia.  Koko pelaaminehan toimii kaveri pohjalta.  Aina kun joku saa hyvät pointit  se jaetaan kavereiden kanssa.
Alussa en huomannut  että pelikutsut  ja jakamiset menevät  ihan kaikille, sitten sain viestejä, - hei älä lähetä pelikutsuja kun en pelaa..
No eihän niistä tarvitse hikeentyä.. Ne voi joko estää kokonaan tai jättää noteeraamatta.

Olin myös miettinyt miten poistan  jo pian kolme vuotta kuolleena olleen kaverin profiilin listaltani.
No tänään oivalsin , se oli  ihan helppoa.

Nämä tietsikka ja netti  jutut oppii vähitellen vain rohkeasti kokeilemalla.
Yksi uusi  vempainkin on ja mietin  pitääkö mennä kurssille, jossa opetaan tämän älypuhelimen käyttöä:)

Se on niinkuin mini tietsikka, sen tuhat erilaista toimintaa..
Osaan nyt lukea siitä sähköpostit,  viestit ja soittaa puhelut.

Kartta on kätevä  jos liikun vieraalla  paikalla ja kielen kääntäjäkin on ihan kiva jos on  ongelmia ymmärtää .

Hyvää viikonloppua  kaikkille..

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Matkakertomus Portugal





En laita nyt paljon kuvia, koska olen jo aiemmin laittanut niitä melko paljon. Tämä kuva on otettu ystäväni parvekkeelta  taustalla  näkyy Atlanti  ja täysin pilvetön taivas. 




Portimao on kohtalaisen iso kaupunki , Algarven maakunnan etelä rannalla, Golf virran lämmittävän vaikutuksen ansiosta varsinaista talvea ei ole lainkaan, siten kuin suomalaiset talven käsittävät, lumipyryineen ja pakkasaikoina.
Siellä on vain kesä, ja joulun aikaan lyhyt syksy joka kääntyy kevääksi jo tammikuussa.

Lähellä ovat aina myös vuoret, jotka itse asiassa estävät kosteuden leviämisen Espanjaan ja siellä on hurja kuivuus syvällä sisämaassa ja polttava helle kesäisin.. Olen ollut kerran kesäkuussa Espanjan mantereella lomalla ja ihoni paloi vaikka en makaillut biitsillä.
Vuorilta virtaa puhdasta vettä maan asukkaille. Vuorten rinteet ovat myös viinitarhoja oliivi, ja hedelmäpuu lehtoja tulvillaan..
Jokiakin on, joista suurkaupunkien joet ovat kärsineet ihmisten vääristä valinnoista.
Näin myös suuri kaunis Arada joki Portimaossa haisi kuin likaviemäri.

Onneksi en asunut aikaani sen varrella. Vaan Atlannin raikkaan meren rannalla ja joki suistoineen jäi pitkän niemen taakse.

Liikkeet olivat auki joka päivä sekä ravintolat. Vain yksi päivä oli, jolloin hyvin moni paikka oli kiinni. Ei edes turisti kadulla ollut auki muita kuin hotellien ravintoloita.
Se oli Joulupäivä.

Jouluaattona olin ystävieni luona jotka ovat Suomalaisia ja asuvat talvet Portimaossa..
Meillä oli oikein mukava aattoilta, kuunneltiin joulumusiikkia ja syötiin karjalanpaistia juures höystöjen ja raikkaiden salaattien kera. Kahvia ja torttujakin oli emäntä leiponut ja tietysti myös pipareita.

Vaihdettiin lahjoja ja isäntäkin otti haitarin soittaen kauniin joululaulun ja monet karaokelaulukilpailut voittaneena hänen laulunsa oli hyvin kaunista ja kuultavaa..

Uusi vuosi oli hurjaa juhlintaa, musiikki ja mekkala kuului aamu 09 .00 paikallista aikaa, vasta silloin nukahdin hetkeksi .. Laulua tanssia läpi yön ja raketit näkyivät parvekkeelleni. Itse istuin huoneessani ja luin yhden Braunin kirjoista ja aloitin myös Jokisen dekkarin, Hiirileikki.. Join siinä vuotta vaihtaessa muutaman lasillisen Fatima valkoviiniä. Portugalilaista hyvää valkoviiniä.5,euroa pullo. suomessa vastaava vähintään 25,-
Kaupoissa oli viinit tosi halpoja, alkaen 2 eurosta pullo.. kalliimmat noin kympi..


Kuvassa  kaukana näkyvässä niemessä on vanha kaupunki ja niemen takana Arada joki
-------

Mitä huomioita tein?

En nähnyt pieniä lapsia missään muualla, kuin ihan muutaman pikkuisen vanhempiensa kanssa Uuden vuoden päivänä rannalla kävelyllä.

Pienet lapset oli hyvin tarkkaan piilossa , kotien suojassa.

Nuoriso kokoontui vasta noin 22.00 paikallista aikaa, lähellä oli disko ja sulkemisen jälkeen kuului sisälle pientä mekkalaa.. Tappeluja tai mitään aggressiivista käytöstä en nähnyt itse.

Minulle kerrottiin , että joku  nainen oli ryöstetty ja viety kaikki mitä hänellä oli ja poliisitkin oli kutsuttu, enempää en asiasta tiedä..

Sen verran se jäi mieleen varoituksena, että olin vähän varuillani.. Toisaalta kun olin yksin rannalla minulla ei ollut mitään vietävää, vain noin kymppi rahaa pikku ateriaa varten.


Yhtenä kauniina päivänä sain kannoilleni paikallisen mieshenkilön.. Hän oli hyvin kohtelias  mutta myös sinnikäs.  Englannin kielen taitoni on melko pientä, mutta kun on pakko ymmärtää niin kummasti alan jo puhuakin.
Vastailin ystävällisesti kysymyksiin jotka ymmärsin.   Aloin aavistaa miehen tarkoituksen ja  voi myös olla, että paikalliset  naiset ei puhu tuntemattomille… Mutta  kas kun minun oli aika usein pakko.. etsin milloin postia,  tai kyselin apua  missä on mitäkin mitä tarvitsin, silloin kun oli seurana suomalaiset ystävät  ei tarvinnut kysellä vierailta..
 No tämä  mies  muutti jo puhuttelumuotoa kutsuen minua nimellä Darling..
Varsinkin sitähän minä tietysti nyt olin, hyvin darling..
Vilkaisin miestä  jokseenkin avoimesti ja sanoin  -Chiao.  ( näkemiin).  No eihän hän  siitä  välittänyt vaan kipitti kannoilla  hotellini eteen ja oli ihan säälittävän pettyneen näköinen, kun  totesin uudelleen tuimasti.
-Adeus.
Se on suomeksi,  hyvästi ja meni jakeluun. 

 No nyt meni myös minulle jakeluun  apua saa pyytää keneltä vain, mutta liian tuttavalliseksi ei pidä ruveta.
Minä kun olen tottunut suomalaisiin miehiin, jotka vastaa kysymyksiinkin vasta parin viikon päästä, jos muistavat. mitä kysyinJ 

No joo kyllä meidänkin miehet täällä joskus yrittävät.. Sehän on terveen miehen merkki..
On niitäkin, jotka eivät edes yritä ja niin elelevät itsensä kanssa kaikessa sovussa, niin kuin myös  osa naisista.

Jokainen on oman elämänsä soutaja tai huopaaja.. Kohtalo pyöräyttää joskus omia koettelemuksiaan , kaikkia pyörityksiä ei aina voi käsittää.
Elämä kuitenkin kantaa, sen määräajan mikä meillä kullakin on .
Tärkeintä minusta on olla rohkea, avoin ja  olisi kyllä hyvä jos osaisin olla joskus hiljaa vähän enemmän.. Se vaan unohtuu, kun ajatuksia pulppuaa ja varsinkin jos on jotain hauskaa ja omakin huumorintaju herää.. siinä on muilla ihmisillä joskus siinä ja siinä, meneekö  musta huumori läpi.
Ei ainakaan tosikot tykkää minusta kovin pitkään. 
Nyt kun on tässä taas istuttu kotona ja neulottu säärystimiä niin iskipä mahdoton kaipuu kylpylä lomalle.. Niinpä ajattelin katsella Tallinasta muutaman päivän kylpylä loman.
Tähän paikalleen ei kannata jäädä, vaan elämää pitää maistella ja haistella vähän joka puolelta.
Aamulla kun silmät avaa on sanottava  -Hyvää päivää elämä - olet rakas. Varsinainen DARLING

maanantai 14. tammikuuta 2013

Kuusi kukkii ja Portugali myös


Olin joulun ja uuden vuoden Portugalissa  ja tänne kotiin oli tytär ostanut valkoisen muovikuusen.
Siinä oli tonttuja palloja ja kultanauhaa runsaasti, mutta riisuin jouluasun pois.
Laitoin sylin täydeltä kukkia. Keltaiset on ihan eläviä  loput yhtä teko ainesta kuin kuusikin.
Pitäähän tämmöistä "hirvitystä" juhlia nyt kunnolla. Sanoin likalle, jotta se saa olla nyt mun synttärit ja vaikka vielä helmikuunkin.

En ole itse tekokuusia ostanut, joskus koristelin viherkasveja, kun lapset oli maalimalla ja olin yksikseni  Joulutähti pöydällä ja paljon ihania tuoksuvia kyntytilöitä riitti silloin..

On tässä "hirvityksessä" se hyvä puoli, se ei karise..
Mitähän jos koristelisi sen pääsiäiseksi tipuilla ja munilla:))  Eikös olis kiva idea.:)) hih.

En ole saanut vielä matkakertomusta tehtyä, kuvistakin olen muokannut vasta puolet..
Innostuin vaihteeksi lukemaan, joulun aikaa jostain ilmestyy kummasti kirjoja.. Lukeminen on mukavaa ja usein hyvästä kirjasta löytää jotain oivallusta joka vie päivää eteenpäin..

Liitän tähän nyt ilman kertomusta muutamia valokuvia  Portimaosta. Yksi kuva kun on tuhat sanaa ;))

tässä on ne vauvojen tuojat:)) katsovat juuri että mihin päin se vauva pitää viedä, onneksi eivät katso minuun päin:))
,

Tämä ranta oli 200 metrin päässä kämpiltä, tuli käytyä joka päivä. En uinut  mutta nuoret kyllä kävivät uimassa. veden lämpö 17+

.

Silvesin kaupungissa oli patsaita. Kaupunki on vuorilla 










Ritarikin löytyi vuorten kaupungista.

Kukkia joka puolella..



Ravintolan sisällä oli takka, vuorilla oli viileää ja siinä lähellä oli lämmin syödä piri piri kanaa..





Ilma on korkealla lähes aina utuista mutta pakkohan tämä kuva oli ottaa  maisema oli huikea Montanha vuoristossa ja siellä keskellä on Algarven formularata..Hotelleja rakentavat lisää että saavat kisat joskus sinne.

perjantai 11. tammikuuta 2013

NIBIRU


NIBIRU








Olen nyt lukenut Arin uuden NIBIRU  E- kirjan.

Ihmeellistä ja kiehtovaa. Tarina elää ja nostaa esille kokoajan uusia ulottuvuuksia. Ajatuksia jotka pyörivät joskus monien mielessä, ikuisuus -kysymyksiä , joihin niin tiede, kuin uskonnot yrittävät löytää oikeita vastauksia.

Monipuolisuudessaan  sekä ajankohtainen, että ikuinen teos. Mitä sitten ikuisuus tarkoittaakaan?  Jos: Eilinen ajatellaan olevan huomenna.

Ennakkoluuloista  vapaa ajattelu yhdessä tiedemiesten  ja historian merkittävimpien löytöjen tutkimusten valossa johdattaa lukijan  irti päästämättömään  hetkeen.  En voinut lopettaa lukemista puolivälissä kirjaa, jännitys piti hereillä  ja koin sukeltavani universaaliseen maailman kaikkeuteen  uusin silmin ja tuntein.

Mielessäni heräsi monia takautumia ja kokemuksia joille en ole aiemmin löytänyt selitystä, jotkin lukot tuntuivat avautuvan.
Ensimmäisen kerran  ajattelin myös , että  unet ovat enemmän kuin osaan aavistaa.

(Yli kaksikymmentä vuotta sitten näin ihmeellisen unen:
Kävelin  jossain universumin  kaasu planeetalla  ja näin taustalla valtavan suuren  koko maailman kaikkeutta kantavan Jumalhahmon, joka katsoi silmiini ja minä riisuin itseni  fyysisestä ruumiistani, pudotin suurina lohkoina koko kehoni osat kaasumereen. Tunsin yhtyväni johonkin , joka oli valtavan suurta iloa ja vapautta. )
Tämä uni tuli mieleeni ja sai uusia merkityksiä ja sen jälkeen muitakin ihmeellisiä kokemuksia.
Elämän ja kuoleman yhteys  vavahduttaa mieltäni ja  tämän kirjan luettuani suhtaudun  yhä ennakkoluulottomin ajatuksin, niin tieteen tuloksiin kuin maailman kaikkeuden lakeihin. 

Suosittelen kirjaa luettavaksi  luovuuden rajattomassa hetkessä , kun taivas avautuu. 

Kirjan tilaus linkki on    Ari Arnoyan  blogin sivulla..

torstai 10. tammikuuta 2013

Meri



Jokin voima

minussa liikahti

pysähtyi ja kuunteli

Sielun kitara helähti

silmät 

lepäsivät 

kristallimeren  aalloilla

sen kauneus porasi uomaa

ajatuslokeroihini

  
Lepään aikajanassa

herään eilisen unesta

Silloin kirjoitan

Mitä

näinä päivinä olen oppinut 

lauantai 5. tammikuuta 2013

Terveisiä Portimaosta

Olen palannut kotiin Portugalin Algarven maakunnasta jossa asuin kaksi viikkoa Portimaossa ja viimeisen yön viivyin Lissabonissa, varhaisen lennon takia.

Kuvia on valtavasti, mutta haluan muokata monia, siellä oli niin kirkas auringon paiste päivällä, että näin silmin mitä kuvasin, mutta en kameran kautta, tässä kuvassa kukkii tämä ihana Papukaija kukka, en ole tarkistanut sen virallista nimeä.
Tulin kotiin eilen illalla ja en ole ehtinyt vielä tehdä muuta kuin ladata kaikki koneelleni.

Matkani oli hyvin onnistunut siitä suuri kiitos ystäville siellä ja kaikille uusillekkin tapaamilleni ihmisille.
Sää suosi lomaani, vettä satoi vain yhtenä päivänä  ja muutamina öinä..

Jouluni ja Uusi Vuosi oli takuulla erilainen. Sain ystävieni avulla nähdä hyvin paljon Portugalia.
Kävimme autolla vuorilla ja lähikaupungeissa päiväretkillä.

Suuri Lissabon tuli nähtyä myös vähän turvallisesti auton ikkunasta ja myös lentokoneen ikkunasta otin kuvia

Aion kirjoittaa matka päiväkirjan, kuvat auttavat muistamaan paljon yksityiskohtia.

Päällimmäiseksi jäi Portugalista mielikuviksi :
Kaunis aurinkoinen maa. Meri, vuoret, joet ja laaksot. Eukalyptys metsät,  täyttä satoa kantavat hedelmä puut, kuten sitruunat ja mandariinit. Kattohaikarat pesimä puuhissa, katoilla ja monien pylväiden päällä.
Viini viljelmät olivat vielä odottamassa kasvun alkamis aikaa.
Erityisesti kaakelilaatat keräsivät huomiotani, niillä oli päällystetty lähes kaikki mahdollinen, talot niin ulkoa kuin sisältä.
Paikallista kaunista marmoria löytyy hyvin monista rakennuksista.
Punainen hiekka joka antaa kauniin värin tiiliin , ehkä siitä on tehty kaikki Portugalin katot.
 Kun katsoin lentokoneen ikkunasta näin punaisten kattojen kaupungit. Enkä muita värejä katoilla nähnyt katoilla.
Lattiat olivat kylmiä, koska siellä on kaikkialla laatoitettu lattia. Onneksi oli villasukat mukana ja opin pitämään myös sisällä pikkukenkiä..
Tällä kertaa lopetan tähän,. täytyy myös käydä katsomassa vähän kerrallaan lukijoideni sivuja, mitä kaikkea on tapahtunut kuvien ja tarinoiden maailmassa.

Atlannin aallot Portimaossa

Tässä mereltäpäin kuvatussa hotellissa on kuulemma asunut vähän aikaa Suomen Marsalkka Mannerheim lomalla.
Kuvassa erottuu myös punainen hiekka, josta mainitsin..Se luon ihastuttavaa väri loistoa maisemaan.