maanantai 30. joulukuuta 2013

Onnellista Uutta-Vuotta

 



 
Lainaan Paulo Coelhon  ajatusta kirjasta  Accran kirjoitukset: Luottamus

Menestystä ei arvioida sen mukaan millaista tunnustusta muilta saa, vaan menestys seuraa siitä minkä itse on kylvänyt rakkaudella. Kun on aika niittää, voi sanoa itselleen:  " Minä onnistuin"

Toinen ajatus samasta kirjasta kertoo Kunnioituksesta

T'ärkein sota ei ole se jota käydään ylevin mielin, omaan kohtaloonsa alistuen. Tärkeintä sotaa käydään paraikaa ja sen taistelutantereena on ihmismieli, jossa ovat vastakkain hyvä ja paha, rohkeus ja heikkous
rakkaus ja pelko.

Mitä siis toivon? Voimaa kylvää rakkaudella , kunnioitusta hyvyyteen, rohkeuteen ja  rakkauteen.


maanantai 9. joulukuuta 2013

Joulutähti ja Joulunkellot

Tein yhdestä piirtämästäni joulukortista  kuvanmuokkauksella uuden kuvan.  Nimeksi annan Joulutähti.

Ja toisenkin innostuin tekemään uuden kuvan  ja tykkäsin itse  tuloksesta...kävisikö nimeksi Joulunkellot

Molemmat joulumandalat on  tehty omista piirustuksista. 
                                                                               

korttien valmistumista

Joulu lähestyy ja kortit on laitettava postiin. Tänä vuonna teen kortit valmiiseen kortti pohjaan ja muutaman isomman rakkaimmilleni aavistuksen mandalan muodossa. Olen ollut sairaana en ole jaksanut kovin paljon erityisesti mitään, vain pientä puuhastelua.
 Huomenna vien kortit postiin samalla kun käyn ottamassa lunssa rokotuksen, välttääkseni kaikkein pahimman. Hyvää joulun odotusaikaa kaikille ystäville myös täällä .


 pienempiä kortteja on nyt valmiina riittävästi, noin 30kpl
Suurin osa korteista on hyvin simppeli malli, tähti , joulun toivous, pieni kiiltokuva tai piirustus, helppo ja nopea tehdä.
                                                        

maanantai 25. marraskuuta 2013

Isoin

Marraskuun viileät tuulet pyörittävät otsakiehkuroita
villapipo lämmittää 
silmät etsivät aavistuksen kalpeata valoa
askeleeni kirahtelevat kivissä
ei vielä ensilunta
vain kylmä maa ja taivaalla Ison komeetta
ohittaa auringon
ei uhkaa minua - ei elämää
kirkastuu lähellä aurinkoa
katoaa avaruuteen
Unohdan pyrstötähden 
ellei
se täytä toivettani

lauantai 2. marraskuuta 2013

Milloin valmis





Sydämeeni istutan salaisen puutarhan.
 Vihreät keitaat ja tuoksuvat kukat.
 Veden solina ja
tuulen humina on musiikkia korvissani.
Päivän kimaltaessa 
lampeni kalvoon
näen elämän varjojen tanssin
Aika katoaa
olen tässä 
aistien
 laventelin tuoksun
pehmeä sammal suutelee jalkojani
muistojen nauha kiertyy auki
kaikki nuo vuosien äänet
kimpoavat korviini
ensi itkusta viimeiseen
helisevästä naurusta rahisevaan
nuoruuden slkki-ihosta
kokemusten juomuihin
vanhuuden luomiin 
ja kuiviin silmiin
vain  odotus
jäljellä
Mitä on puutarhani takana, edessä päällä ja alla?
Näenkö tarkoitukseni täyttyneen
vai olenko hukkaputki?
Sydämeni puutarha on muuttunut näkyväksi
kaikki muu on kadonnut
ja niin minä kävelen ruusut kädessäni
sinua kohti
askel askeleelta
kerron sinulle
miten viime yönä lähes tavoitin sinut
mutta pelko 
se lopullinen luopuminen pysähdytti
peruutin ja kuiskasin
en ehkä ole vielä valmis
sinä vain hymyilit ja kysyit
- Koska ihminen on valmis?

torstai 31. lokakuuta 2013

Hyvää Halloveeni juhlaa

Lapsen lapsikin järjestää Halloveeni juhlat, on koristellut koko kodin jännillä kuvilla ..
Karkki ja kepponenon mielessä.. muokkasin tämän kuvan Kaleidoskooppi ohjelmalla Deskopt naamio kuvasta.. tuli aikas hieno..

maanantai 14. lokakuuta 2013

Totipäiviä

gif kuva internet


Vedet virtaavat vielä, maisemat ovat värikylläisiä, ja minä olen ollut vain seinieni vanki, kipee kipee ..
nyt toipumaan päin, toivottavasti. . Täytyisi ryhdistyä, pitkä infulenssa on tyhjentänyt pääni ajatuksista, sanoista sekä tyrmännyt halun kävellä, juosta  .. vain lapsiani ja pienimpiä olen tavannut,  nukkunut paljon, juonut litratolkulla mustaviinimarja mehua,  ja nyt jo ruokakin maistuu.. Tänään laitoin ihan oikean annoksen ruokaa,  että en laihdu liikaa.. heh, olis kyllä vielä varaa paastota..
Totipäivät jatkuvat kuitenkin niinkauan kunnes yskä loppuu ja nenänpääkin pysyy kuivana..Paleltanut tänä syksynä ei ole yhtään, leuto sää on jatkanut nyt syksyn ruskaa.. Ah, toivon että ehdin vielä uloskin kameran kanssa , mutta rupee väsyttämään moinen ajatus vielä..
---------

Hiljaisuudessa torkahtelen, kirja pudonneena syliini, havahdun  iltaani, radiosta kuuluu musiikkia , en tahdo nukkua, luen taas vähän aikaa, kunnes kissa hyppää syliini ja naukaiseen nuuskien kasvojani,  olenko hereillä,  mistä sen tietää ?  Nousen ylös ja notkahtelen keittiöön, kyllä olen hereillä..Kissan kuppi on tyhjä. Pitää laittaa siihen kalaa.. uusi naukaisu, ja puolen tunnin hurina kun silitän silkkistä turkkia.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Maailman paras










Olen Kosti. Olen luokalla 2C. Meillä on mukava luokka ja mukava naisopettaja, tai ainakin oli. Sillä hän on aivan hermona. En tiedä mikä häntä vaivaa, sillä on kaksi vaihtoehtoa. Yksi: Me menemme eläintarhaan. Kaksi: Tai se ehkä johtuu meidän viimeaikaisista käytöstavoista.

Nyt kuitenkin oli ei niin suuri päivä. Opettaja oli kiltti kun pakkasi evästä koriin. Tiina sattui näkemään mitä siellä oli. Opettaja oli pakannut makkaraa. Pistä eteenpäin, Tiina supisi
minulle. Opettaja on pilkkonut makkaroita. Pistä eteenpäin, minä kuiskuttelin Sampalle. Slurp. Pistä eteenpäin, Samppa kuiskutteli Hannalle. Ja jokainen sanoi jotakin kullekin. Lopulta jonon
ensimmäinen eli Pate sai kuulla viestin. Plöts!? Pate huusi. Ja lähti jonnekkin. Onneksi opettaja ei kuullut, nimittäin hän oli meidän koulun vararehtori. Mutta bussi kuski kuuli, arvelimme sen siitä että hän purskahti nauruun.

Vihdoinkin pääsimme liikkeelle. Oletteko ensimmäistä kertaa menossa eläintarhaan yhdessä? Kysyi bussi kuski. Kyllä, miten arvasit? Kysyi meidän opettaja. Kun olet siellä takana voit katsoa takaikkunasta. Hertinen! Huudahti opettaja. Samassa me kakki ryntäsimme takaikkunalle. Ja myös samassa kuskimme meinasi ajaa bussinsa ojaan vain siksi että hän nauroi. Kun katsoimme takaikkunasta, Pate ja eväämme oli unohtunut koulun pihalle.
Äkkiä huomasimme, että opettaja oli myöskin kadonnut, mutta vaan hetkeksi. Nimittäin hän pomppi tasajalkaa kuskin edessä ja vaati häntä kääntymään. Emme saaneet kuskin vastauksesta mitään selvää, koska hän hekotti vieläkin. Ilmeisesti se oli myöntävä vastaus
koska hän teki heti U-käännöksen ja nauroi vieläkin.

kirjoittanut   Kosti  8v.
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Minä olen Kostin mummi ja minun täytyy nyt kertoa, että Kosti on päihittänyt minut  piirtämisessä, urheilussa, kirjoittamisessa ja laulussa sekä soitossa.  Jostain kumman syystä en ole yhtään katkera vaan hyvin onnellinen ja ylpeä:))    
Kyllä on aihetta juhlaan, kun lapsenlapset on eteviä..Kosti juoksee kuvassa puolimaratonia, lisäksi hän pelaa jalkapalloa joukkueessa joka on saanut useita mitaleja, Kostin huoneessa on yli 40 mitalia ja pieniä pokaaleja.  Piirustus on ajalta kun Kosti oli vasta 4 vuotias.  Hänellä on ollut kitara  jo kolmevuotiaasta asti, ja hän soittaa hyvin sekä suunnittelee omaa bändiä, tulevia  levytyksiä varten hän on piirtänyt jo valmiiksi useita kuvituksia esittelykansioihin..   

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

mielen sukelluksissa


Lapsenlapsi sukeltaa ja ihmettelee maailman pieniä kummallisia asioita.


Millaista on mielen sukellus?



olisiko se vähän samankaltaista, hyppyä kohti uusia asioita ja kokemuksia.
Minulla on tunne, että olen vajonnut hyvin syvälle, ympärilläni on tumma hiljaisuus, varjoissa häilähtää muistiraita, se välähtelee kuin salama, sydän sykähtää , rummuttaa elämäni bongorumpua.

Päästän irti muistoista, hetkeksi, pieneksi tuokioksi.
Juuri silloin näen valoa ja silmissä tanssii syys okran väriset lehdykät.

Hetki on pian ohi ja  katson taas paperita, joihin olen nyt kerännyt tietoa, historiaa, menneisyyttä, hyvin suuria asioita. Jopa maailmanlaajuisia.  Kaikki on keskeneräistä.. Jatkan työtäni taas huomenna.. Ehkä se on valmis ennen vuoden vaihetta..
Tänään mielensukellus irroitti ajatuksia, tee välillä jotain muuta..kirjoita vaikka runoja tai piirrä kuvia..
kirjoitinkin runoja  runojuoniin, se blogi on sitä varten.  Kuvia kansioon.. pian tulee uusi mandalan aihe, ehkä se on mieluinen haaste, kynät odottavat purkissa..
Mikäli kiinnostaa niin kerron sen verran että tuleva historiikkkini sijoittuu vuosille 1981.- 1994
Suomessa tapahtui sinä aikana hyvin paljon. 

Katsoiko joku lukijoistani Televisiosta  Kansallis teatterin näytelmää Neljäs tie.  / tai kävikö teatterissa katsomassa.  Näytelmä oli huikea.. Sen tapahtumat liittyvät myös tulevaan tekstiini.

Olen viettänyt aikaa myös rakkaan poikani kanssa viikon loppuisin kun hän on nyt Suomessa työkomennuksella.. Ja surukseni lähtee noin 3-4 viikon päästä takaisin perheensä luokse Brasiliaan. Ikävä tulee jo pelkästä ajatuksesta.. Onneksi  tyttäret ja lapsenlapset täällä vähän lohdiúttavat.

Voin hyvin, vain reuma muistaa jäytää niveliä, mutta olen tottunut siihen  ja unohdan jo toisinaan moiset ikikivut..

Voikaa hyvin.  Käyn kyllä sivuillanne, mutta en aina ehdi kommentoida.. Mustis kissani rupesi naukumaan hän lähettää kai terveisiä myös:)) kurnau miauuuu:)

lauantai 7. syyskuuta 2013

Historiallisia havinoita


 Pihlajamäen hiiden kirnut. Sijaitsee ihan kotini läheisyydessä, kuljen aina ohi, tai pysähdyn katsomaan, kun käyn kaupassa tai kävelyllä. Tämä jääkauden aikana syntynyt  liki 6 metriä syvä kirnu on nyt kunnostetteu ja  siivottu roskistakin säännöllisesti. Tämä on pohjoiusmaiden suurin kirnu.. Nyt on ollut kuiva kesä ja kirnun pohja on lähes vedetön. Sadekesinä se täyttyy nopeasti kallioilta valuvasta vedestä.
On mielenkiintoista syventyä pohtimaan yli 10 000 vuoden takaisia tapahtumia. Aikaa on ajatuksilla vaikeaa hahmottaa kirkkaasti.  Kuinka monta sukupolvea on elänyt näiden synnyn jälkeen näillä tanhuvilla.



Elämä on voittanut sen valtavan tuhon mitä jääkausi maassa teki. 
Noin 10 000 v. eKR  sulavan jään reuna oli nykyisen Suomen etelärannikolla, siis tässä missä asun.
Noin 8900 eKr. (ennen Kristuksen syntymää)  Jään reuna on Salpausselkien kohdalla.
Noin 8000v. eKr. On tehty  Antrean Korpilahden  verkkolöytö. Laatokan syntyminen.  Silloin on jo jälleen asuttaneet ihmiset tällää etelä Suomessa ja harrastaneet kalastusta  ja metsästystä, Suomusjärven kulttuurista on löydetty jälkiä esikeraamisen kivikauden ajalta  8000-4200 eKr. Noin 6500-6000 eKr  on syntynyt nykyiset Saimaa, päijänteen ja Näsijärven vesistöt.  Nämä tiedot perustuvat argeologisiin tutkimuksiin .
noin 6000 e Kr  Koko Suomi oli Suomusjärven kulttuurin piirissä.
Kokemäenjoen synty Pohjanmaalle tuli vasta noin 5000 eKr.. Siitä alkoi nuorempi kivikausi ja  kampakeraaminen kulttuuri. Noin 3000 eKr syntyi Vuoksi ja sen jälkeen myöhäis kampakeraaminen aikakausi mm. Uskelan tyyli. noin 2400-2000 eKr  Lounais Suomen keskittyi vasarakirveskulttuuri.
Pronssikausi alkoi löytöjen mukaan vasta 1500/1300 e.Kr.
Noin 500 eKr alkoi rautakausi ja ilmasto huononi maassamme .
Kristuksen syntymä 
0- 200 vanha Roomalainen rautakausi..Nuorempi rautakausi 200-400   ja kansojen vaellus alkoi 400-600.
noin v.500 Ahvenanmaa sai ensimmäiset asukkaat..600 luvulla rakennettiin jo muinaisalinnoja puolustus tarkoituksiin..noin 800 luvulla alkoin Viikinki aika, jolloin puolustus linnoituksista oli varmasti apua sen ajan kansalle maassa.


Ensimmäise alku ihmiset maapallolle on syntyneet  noin 1800 000-800 000 vuotta sitten. Nykyihmisen kantaisä.  sitä seurasi vielä pitkään erilaisia kehitysvaiheita. Nyky ihminen on syntynyt  samoihin aikoin jääkauden aikana. 10.000 ennen nykyaikaa

Maapallo on kokenut kovia, asterroidisadetta on ollut alussa paljon enemmän ja kaikki  mantereiden siirtymät ovat tapahtuneet aikana , jolloin ihmisiä oli hyvin vähän mutta riitävästi  kaikille mantereille.

Pohjoisesta on löydetty merkkejä että se on joskus ollut trooppista aluetta..Mikäs ihme se nyt olisi, maapallon akseli on varmasti niksahdellut ja kallistunut  mannerlaattojen liikkuessa ja nehän liikkuvat yhä. Kesti kauan että ihmiset ymmärsivät että joskus ammoin maa ja mantereet ovat olleet yki ja sama suuri alue, joka on vähitellen irtaantunut ja loitonnut erillisiksi, tämä liike jatkuu yhä ja aiheuttaa maanjäristyksiä  laattojen painuessa toisen alle. Emme voi tietää millainen kartta maailmasta tehdään seuraavan 10.000 vuoden jälkeen. Saati 100 000 tuhannen.. Muistaakseni auringon jäähtyminen on laskettu tapahtuvan joskus 5 miljardin vuoden kuluttua ja sitä ennen jo auringon energia heikkernee miljoonia vuosia aikaisemmin, niimpä jos ei jäljellä oleva ihmiskunta ole muuttanut asuin planeetta  se on sitten hyvää yötä.

Kristuksen syntymä on meidän maailmamme ajanlaskun  alku  nykyään. Tuleeko Hän suuressa kirkkaudessaa ja noutaa kaikki valittunsa, uskossa olevat uskovat niin. Usko on asia jota ei voi antaa, jakaa sitä voi. Jehovan todistajat käyvät ovellani lähes joka viikko. Juttelen joskus, vaikka minulle  Jeesus  oli kuitenkin liian suuri pelkäksi profeetaksi,   vältän aiheesta kiistelyä, se olisi turhaa. Mihin sydän uskoo sitä ei voi toinen muutta..
Olen muutenkin vapaamielisempi totuuksien etsijä, kun olen selkeästi nähnyt mitä fundamentalistiset asenteet saavat aikaan.  Yksinkertaisesti sanottuna  ne saavat aikaan tuomitsevia ihmisiä.  Se on paha koska se johtaa yhä pahempiin asenteisiin, sallii alistaa, vangita ja jopa tappaa . Sellainen on vastoin Kristuksen opetuksia.

Maailma on kaunis, maailma on paratiisi  missä tahansa missä ihminen ei ole sitä pilanut saastuttanut tai pommittanut raunioiksi.
Kun meillä on loma aika kesällä, me suuntaamme matkamme näihin paratiiseihin, järvien rannoille , merien äärelle, puutarhoihin ja elämän valomme lähteen auringon alle.

Kiitos auringosta tänä kesänä, kiitos puhtaasta vedestä, kiitos elämästä tänä kesänä, kiitos ystävitä, Kiitos että kuulet rukoukset  kaikkeuden Luoja. Kiitos armosta ja uskosta.
Hyvää viikon loppua  ystäville,  ja iloinen viesti alan toipua  enää vain vähän väsynyt,  mutta olen oivaltanut kun jalat ei kanna voi käyttää käsiään ja funtsia monia juttuja..


torstai 15. elokuuta 2013

Kateissa itseltään

.

Etsin oikeaa polkua luoksesi
nousin vuorille
tuuli tuiversi hiukseni solmuun

Laskeuduin laaksoihin
painoin poskeni
kedon tuoksuvaan ruohoon

Taivas tummui ja tähdet pisaroi
silmilläni tanssi 
kirpaisevat kipu kyyneleet

Sormissani mustaa multaa
kaivoin tunnelia
yön sylin läpi
löytääkseni sieluni

Valo kirkasti aamun koin
sokeana näin
kaikki mitä toivoin 
oli minussa läsnä

Mitään ei puuttunut
mitä en ollut muille antanut

torstai 8. elokuuta 2013

Mustis ystävä ja romantiikan paluu

Löytöeläinkodista on löytänyt tiensä Mustis  luokseni. Hän on hyvin arka ja ujo vielä mutta on rohkaistunut jo parissa päivässä venkoilemaan monin tavoin. Mustis tykkää nukkua päivällä ja yöllä alkaa bailut, nyt hän on hämmentynyt kun uusi emäntä ei olekkaan moisesta moksiskaan.  Me rymytään yhdessä, kun olen koneella, Mustis hyppää näppäimille ja vilkaisee, että etkö ehtisi paijaamaan. No ehdinhän minä. Pai pai.


Kävin eilen Uffilla shoppaiemassa:)  Ostin valkoisen sohvani suojaksi näin romanttisen päiväpeiton, tyynynpäälliset löysin omasta kaapista. Peitto on kevyt ravistella Mustiksen karvoista ja muistakin muruista.
 
Makkariin löysin samanlaisen peiton ja ikkunaan aaltoilevan kevyen valoverhon. Pieni rosa tyyny oli myös löytö Uffilta. 
Toiseen makkariin löytyi  ruusuinen kevyt verho myös Uffilta. Lisäksi ostin  sieltä valkoiset  pitkät kesä housut jotka istui päälle kuin nenä päähän. Löysin myös mustan hyvin istuvan puolihameen ja lisäksi  ruusuisen yöpaidan.  Kaikki nämä maksoivat yhteensä 30 euroa.   Tyttäreltä sain lahjaksi  samaan tyyliin sopivia  kynttilöitä ja astian, ruusumukin ja ruusukukkaiset kahvikupit ovat olleet jo parikymmentä vuotta.

Ruususeppele kehystää ruusuista kynttilää. 
Ja poikani toi Brasiliasta minulle vaimonsa valmistaman joulukuusen
Nyt minulla on joulukuusi huolet pois pyyhitty  lopuksi elämän ajaksi:)
Eihän tämä tarvitse edes koristeita, kynttilöitä vain ympärille ja laulu raikumaan:)


Maljakossa on äitienpäivä ruusuni  kolmas kukinta, siirsin itse ruusun jo ulos, mutta napsin maljakoon pari hentoista ruusua.

Mustis haukottelee, kun kehtaan häiritä hänen päivä uniaan. Kun ilta on tarpeeksi pimeä alkaa leikki hiirellä leikki. nyt hän vielä huilailee.. Kyllä mun nyt kelpaa kun on näin ihana kaveri ja paljon ruusuja ympärillä:)


torstai 25. heinäkuuta 2013

lapsuuden lahja


Yllä soljuvan veden
kuvasi kuultaa
Läpi peilin hymysi väreilee
 pisaroita sormesi hyväilee
kukat valkeat hiuksilla tuoksuen
mesi ja marjat huulilla tanssii
sydän puhdas kuin satujen keijun
leiki  lapseni armain
aika ohitse kiitää
kuin luoti
se unelta kaukaa näyttää ja tuntuu
kun elävä kosketus
lapsuuteen  puuttuu
Siks pyydän armaani
- Tule mieleni syvyyksiin !
Rakenna lampi ja aarresaari!
Kaiken ylle taivaan kaari.
Vielä aikojen mennen 
lahjasi suurin
antaa sielulleni suojamuurin

tiistai 23. heinäkuuta 2013

kukkaputkessa kesän muistoja









Luonto on ympärillä tulvillaan luonnon kukkia ja tarhoista karanneita. Viikin pellot ja niityt selä Vantaanjoen vierellä kulkevat retkipolut ovat kävelymatkan päässä. Pihassa töröttää komea Terijoen Jalava, näitä on useempia mutta tämä on suurin.  

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Jossain

.
Merja Rantamäki laulaa viiltävisä kuvissa tämän maailman realistista  elämän kulkua.  Täällä suloisessa Suomessamme, jossa on Luojan kiitos vallinnut rauha ja rakkaus ja hyvinvointi lisääntynyt  monien taistelujen ja vaikeiden aikojen jälkeen.
Näinä aikoina, jolloin kukat kukkivat ja luonto on kuin paratiisissa, unohdan helposti, että kaikkialla ei ole yhtä hyvin.
Monissa maissa on jatkuva hätä, sota, nälkä ja valtava köyhyys.
Ihmisen arvo on setelipinoissa, tai muussa mammonassa.
Valta ja raha  turmelee ihmisen.
Joskus kuvittelin, että jospa olisin edes vähän varakas, olisin onnellinen, kun mitään ei puutu.
Olin väärässä.. Olen tosi onnellinen, kun ei tarvitse pelätä että menetän sijoituksia, optioita, ei varasteta autoa, ei ryösteä taloa, eikä kadullakaan enää ojenna käsiään muut kuin uudenajan kerjäläiset.
Avun pyytäjää ei voi kieltää.. Siinä olen samaa mieltä P.Räsäsen  kanssa.. Mutta organisoitu kerjääminen joka  käyttää köyhiä ihmisiä palvelemaan monimuotoista rikollisuutta,  se vie halun auttaa, ja en tiedä  mitä sanoa, kun törmään kyynelehtivään naiseen kadulla, joka näyttää pienen lapsen kuvaa. ja lapussa lukee, että lapsi on kuoleman sairas ja tarvitsee rahaa , että saa hoitoa.
Jokainen joka uskoisi tämän tarinan  antaisi varmasti omastaan kaiken mitä voisi, mutta tämä sama kuva ja lappu teksteineen kiertää monen kädessä..Silti, en voinut mennä ohi, annoin euroni ja toivotin Jumalan siunausta.  Kuulin takaani miesten naurun ja sanat -- taas se onnistu huijaamaan.. Niinpä.
Kumpa vielä löytäisin maailman , missä kaikki olisi hyvin, ja lapset turvassa kainalossa. Ei äitien kyyneleitä, ei kerjäläisiä kaduilla,  ei kipua ei huolta kellään. Se on jossain, se on jossain.. paikka turvallinen..

Niityt kukkivat, lumpeet kelluvat lampien pinnalla, aurinko helottaa ja ihmiset makaavat rannoilla, ajatukset kieppuen hetkisen maailman menossa.  Musiikki festifaalit ja Oopperajuhlat  hyväilevät korviamme. Kaduilla tanssitaan ja elämä hymyilee, nuoret suutelevat puistoissa ja kävelevät käsikädessä, kultarenkaat silmissä.. pään päällä tai sormissa.. Hyvinvoinnin keskellä unohdan huonot uutiset, sodat, pelot ja kivun, nälän, sairaat vanhukset ja eksyneet lapset. Katson TV:stä  satuhäitä, kultahäitä, kuninkaallisia häitä, sulhasen tapaan häitä, dieetti häitä, mitä lie häitä, joista suurin osa on eronnut ennenkuin lähetys tulee televisiosta.  Tämä mainio toosa lähettää tauotta unelmien illallisia, puutarhoja , pientä ja suurta huussien ja kotien pintaremonttia,  siinä välissä mukavasti viihdyttäen minua  väkivalta ja toiminta elokuvilla.. Kaiken lisäksi, en käsitä, miten saadaan lupa plagioida näitä elokuvia, maksavatko he siitä, vai onko se vailla tekijänoikeuslakia ja suojaa
Jos julkaisen runon on kerrottava kuka sen kirjoitti, miksi sama ei päde elokuva käsikirjoitukseen.. sattumalta vain huomasin tuoreimman sarjan, käsittääkseni Ruotsalaiset teki yhteistyössä Tanskan kanssa sarjan Silta. Nyt sama sarja tulee Foksilta jenkkien tekemänä kopiona.
En ymmärrä miksi TV ohjelmien laatu huononi, nyt kun maksamattomia katsojia ei enää voi olla.. Mihin ne rahat menevät, kun toosasta tulee pelkkää roskaa.. Tähän tulokseen tulin kun tutkin parin viikon aikana ohjemia ja surffailen kanavalta toiselle..
Uutiset ja ajankohtaiset ohjelmat voisin lukea lehdestäkin.. En tarvitsisi enää koko töllöä, vai tarvitsenko?
Tulen katuma päälle ja katson kumminkin, odotan  kyllä oikeita elokuviakin  sillä verorahalla ja hirveen isolla mainosmäärällä pitäisi Ylen rahojen  riittää parempaakin ja karsia edes yletöntä päällekkäis ohjelmaa..

Nari, nari..Vali vali.. Hyvinvointi yhteiskunnan eniten kuultu rukous..Kun kaikkea on niin paljon että on tullut kuuroksi, sokeaksi ja tunnottomaksi, tähän kuoppaan olen pudonnut.. Apua, tahdon pois..

Se on jossain , paikka turvallinen... tai sitten se on vain haavekuva, utopia.. Saan silti toivoa ja uskoa mihin tahdon, vielä. En tiedä kuinka kauan.. Tuntuu , että edessä on aikakausi, jolloin on piilotettava sydämensä ajatukset.. Ainut mikä on varmaa on , että viimeisessä paidassa ei ole taskuja..  Tämän oivalsin juuri tänään Mummelin blogissa ..  Näin se vain on,

torstai 11. heinäkuuta 2013

Äidin odotus


Tässä järvessä on nyt  tullut pulikoitua varsinkin saunan ohella virkistävää, lämpimät päivät ja myös vesi täällä Hirvensalmella on kutsunut vedenneitoja syliinsä.
Kesä elää sydän aikaa, kukat tuoksuvat ja lapset nauttivat kesäleikeistä.

Huomenna illalla tulee kauan kaivattu  poikani  pitkästä aikaa kotiin Brasiliasta, hän tulee työmatkalle mutta samalla voimme nähdä edes viikonloppuisin..

Pientä menoa ja vilskettä on kokoajan..ja juhlat viikonloppuna.. Koko perheeni kokoontuu illan viettoon  siinä näin pikaiset kuulumiset.

Voin hyvin ja mielikin on valoisampi, ajalla on yleensä positiivinen merkitys, ongelmatkin ratkeavat. Askel kerrallaan.
 Tämä heinäkuu on ollut hiljaista blogi maailmassa, syksyllä on taas enempi aikaa ja uudet tapahtumat..

Hyvää viikonloppua ystäville  palaan  kirjoittelun maailmaan  joskus syksymmällä, nyt on nautittava Suomen suvesta ja lapsenlapsien kisailusta, mitaleja satelee jalkapallosta ja piirtäjinä ovat ihanan luovia..

Odotan huomista iltaa että saan halata rakasta poikaani ja kuulla uutisia maailman toiselta puolelta..

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Ajatukset liekkeinä



Elämänlankani on solmussa

kipu kukissani 

vereni pisaroi

Sydän lintuni lohtua livertää



Sanat liekkeinä palaneet 

taivaankaareen

toivon piirtäneet



Oma piirustus ja väritys puuvärikynillä  , oma runo.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

kesäkuun haipakkaa


kuva Tallinan satamassa siellä oli hellepäivä ja upeita laivoja
kesäkuu on ollut tänä vuonna haipakkaa.. menoa siellä sun täällä  ..risteily  vastarannalle  ja  lomailua  hesan rannalla..


olin tällä pika expressillä  niinpä matka  oli  päiväristeily  ilman hyttiä ja  melkeen ilmainen, ruuasta piti vähän maksaa.. 
sitten talsittiinkin Suomen lahden rannalla  kohti  stanarin  rantaa.  sää oli ihana..hiki tuli kävellessä
Isompi tyttären poika sai pelikaverin ja tennistä pelsivat 2 tuntia.. pikkuveli kiipesi valvoja tuoliin ja seurasi peliä  tarkasti
Hyvä hyvä  velipoika johtaa ...mitenkähän tässä käy.....onneksi on vettä mukana  janohan tässä tulee

Mitenkähän tämä kestää...vihree on varmaan poikien kiikku...jospas tähän kiipeän.

Mummo karkasi taas puisto tielle.. Voi  kun ilma oli raikasta ja linnut visersi kauniisti...
Kukat kukkivat huvilan edessä  ja juhannusruusut tuoksuivat.. Ritarinkannus oli ylvään komea--

Mummo , mä haluun jätskiä..meetkö ostamaan   ..  
Mummo tykkää nyt terassista kun on pehmeet sohvat  ja iso aurinkosuoja..  nyt se meni hakeen jätskiä..

Missä mummo viipyy ei kai jäänyt sisälle juomaan limpsaa ja kroisantteja syömään.  Mummoo!
Tulihan mummo.. mä rakastan sua   ja  jätskiä..mennäänkö  nyt uimaan??

Kivaa kun vesi on lämmintä, ei yhtään palele...äitii!  tuu sinäkin  !

Mä  leikin nyt täällä ja etsin pikkukaloja, jos löydän monta saadaan kalasoppaa....

Mummo löysi ojan reunasta sinisen kellokukan ja vei sen kotiin kaapin päälle..

Ilalla mummo piirsi  rantakoivusta kuvan, siinä keinuu tyttö.. venekin on rannalla  ja setä on ongella ja saa monta kalaa..  kyllä kesä on kivaa  ..nyt täytyykin taas pakata kassiin evästä ja lähteä retkelle heti aamulla


Kun kulkee silmät auki ja mieli avoimena voi löytää kultasateen