maanantai 25. marraskuuta 2013

Isoin

Marraskuun viileät tuulet pyörittävät otsakiehkuroita
villapipo lämmittää 
silmät etsivät aavistuksen kalpeata valoa
askeleeni kirahtelevat kivissä
ei vielä ensilunta
vain kylmä maa ja taivaalla Ison komeetta
ohittaa auringon
ei uhkaa minua - ei elämää
kirkastuu lähellä aurinkoa
katoaa avaruuteen
Unohdan pyrstötähden 
ellei
se täytä toivettani

lauantai 2. marraskuuta 2013

Milloin valmis





Sydämeeni istutan salaisen puutarhan.
 Vihreät keitaat ja tuoksuvat kukat.
 Veden solina ja
tuulen humina on musiikkia korvissani.
Päivän kimaltaessa 
lampeni kalvoon
näen elämän varjojen tanssin
Aika katoaa
olen tässä 
aistien
 laventelin tuoksun
pehmeä sammal suutelee jalkojani
muistojen nauha kiertyy auki
kaikki nuo vuosien äänet
kimpoavat korviini
ensi itkusta viimeiseen
helisevästä naurusta rahisevaan
nuoruuden slkki-ihosta
kokemusten juomuihin
vanhuuden luomiin 
ja kuiviin silmiin
vain  odotus
jäljellä
Mitä on puutarhani takana, edessä päällä ja alla?
Näenkö tarkoitukseni täyttyneen
vai olenko hukkaputki?
Sydämeni puutarha on muuttunut näkyväksi
kaikki muu on kadonnut
ja niin minä kävelen ruusut kädessäni
sinua kohti
askel askeleelta
kerron sinulle
miten viime yönä lähes tavoitin sinut
mutta pelko 
se lopullinen luopuminen pysähdytti
peruutin ja kuiskasin
en ehkä ole vielä valmis
sinä vain hymyilit ja kysyit
- Koska ihminen on valmis?