tiistai 18. lokakuuta 2011

näen
















Maailma on kaunis. 
Yön sylissäkin voin löytää
valoa ikkunassa. 

Kuljen joen rantamilla katson kuulasta vettä.
Kuinka kauan se onkaan virrannut  samaa uomaa
aina eteenpäin. 
Saman kaltainen on ihmisen elämä
se kulkee aina eteenpäin  vääjäämättä.
Se mitä kannan mukanani on mietittävä
jokainen aamu.
Luovun aamun valjetessa sokeudestani.
Avaan silmäni näkemään.
Oikeesti näkemään ja havannoimaan. 
Katson sitä mitä näen.
Annan näkemäni upota mieleeni niin
että se koskettaa sieluani.
Tiedän koska näen oikeudenmukaisuutta.
Sillä vain se antaa mielelleni rauhan.

2 kommenttia:

  1. Oikeasti näkemään... Siinäpä tavoitetta!

    VastaaPoista
  2. Toinen kommi, uudella sivullani, nämä tekstit ovat siirretty ja nyt olen vähän muokannut lisännyt jotain kuvia elävöittämään sanoja..minun alkuperäinen ajatellaan aikatherine, ei toimi vaan näkyy hyvin monilla ikäänkuin yhdessä pienien sanojen sivulla, vaikka on eri sivut. se näyttää aina viimeisen tekstin siellä "molemmissa vaikka se on vain toisessa.. saa nyt nähdä kuin käy.. suljen sen toisen sivun , jos tämä alkaa toimimaan.kun en osaa ongelmaa muuten ratkaista.

    VastaaPoista