Risteilymatkani on nyt ohi, ja olen lepäillyt kaikessa rauhassa. Ensinnäkin jalkani ovat olleet hellän arkana ja pienillä rakkuloilla erittäin runsaasta tanssimisesta.
Kun lähdin Helsingistä, sää on kuin maitoa, satoi räntää ja ilma oli sakeana sumusta.
Laivalla sää ei haitannut mitenkään muuten, paitsi, että laiva keinahteli avomerellä jonkin verran, niin että tanssiessa oli pidettävä varansa ettei pyllähtänyt lattialle.
Ohjelma sai minut nauramaan, ehkä enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä tähän mennessä. Se oli todella hauskaa, harmi vain, että kamerasta loppui patterit, enkä saanut otetuksi kuvia. Nämä kuvat joita tässä nyt on, ovatkin paluumatkan ohjelmasta, se oli enemmän tanssi taituruutta.
http://youtu.be/O7Zjkk59C0http://youtu.be/O7Zjkk59C0
Tanssin muutamia nopeita kappaleita, mutta lopulta väsymys alkoi tuntua ja päätin, että on aika mennä levolle.
Sanoin ystävilleni hyvät yöt ja toivoin hauskaa loppuiltaa. Tosin kello oli jo liki 24.00 .
http://youtu.be/lmYjoHi21vo
http://youtu.be/KdgvxA4Tfhwhttp://youtu.be/KdgvxA4Tfhw
Annoin musan viedä ja vähitellen alkoi tulla jo hakijoitakin. Vähän huppelissa olivat, mutta sehän on laivalla melkein asiaan kuuluvaa, että ne jotka ottaa niin ottaa. Minä jarruttelin jo, otin vain pari lasia punaviiniä. Sen verran, että oli rento olotila.
oli meno päällä ja hauskaa.
Hauskuutta tarjosi myös laivan ohjelma , monipuolisella huumorilla ja taidoilla. Kuvasin nyt ohjelmaa ja paljon muutakin.
Olin läsnä jokaisessa hetkessä, ja hyvin tyytyväinen matkaan. Kaikki meni paremmin kuin odotinkaan..
Nyt tiedän miten voin olla läsnä myös tulevaisuudessa, aina kun niin haluan.
Se ei suinkaan ole tanssiminen vaan todellinen kohtaaminen tapahtuu jossain sisimmässämme. Tarvitsee vain olla avoin ja oma itsensä.
Roolit joiden vankina hyvin paljon elämme on helpotus heittää välillä nurkkaan ja tuntea mitä se tarkoittaa kun on - oma elämä!
Sydämessä vain rakkaus, luottamus ja läsnäolon ihana tunne.
Voi kun voisin rohkaista miehiä, hakekaa naisia tanssimaan. Meidät naiset on tanssimaan luotu, niinkauan kuin jalat kantaa ja silmissä tanssii nauru;)) Tulee sekin aika kun vedetään vilttitossut jalkaan ja kissa vielä jalkojen päälle että ei tuu vilu maatessa.
Onnea Aikku onnistuneet risteilyn johdosta;DD
VastaaPoistaKuvat ja tarina olivat fantastisia!!!
siis ohjelma oli fantastista, minä olin vain oma itseni, vapautin vain itseni kaikista rajoista ja ennakkoasenteista. Kiva kun pidit tarinastakin, oli siinä vakavampi pointti taka-alalla , mutta kivasti se vain kannatti koko matkaa..
PoistaKyllä pitäisi lähteä itsekin johonkin tuulettumaan talven jälkeen. Yksin olen niin huono lähtemään nyt kun yli viisi vuotta jo leskeyttä takana.
VastaaPoistaBeate 56 saat minulta heti lupauksen, pääset tämän enempi ja vähempi hullun Aikatherinen kanssa hervottoman mukavalle matkalle.. Katsotaan huhti- toukokuu.. Toukokuussa voi olla jo lämmintäkin.. laitan korvan taakse..
PoistaOlet ainutlaatuinen Aikatherine , uskon, ettei seurassasi kellään ole ikävä :)
VastaaPoistaKiitos Marjatta, Kaikki ihmiset ovat ainutlaatuisia minulle. Siinä olet kyllä oikeassa, että seurassani ei ole tylsää eikä ikävää. Impulsiivinen ja spontaani mieleni oivaltaa nopeasti, mitä juttuja voi soveltaa missäkin tilanteessa. Kiistelyä ja riitoja vältän, niinpä keksin jotain joka tuo itselle hyvän mielen ja kun itsellä on hyvä mieli niin silloin on mistä jakaa siitä muillekkin..
PoistaOikein kiva kuulla että matkasi meni mukavasti,hienot kuva:)
VastaaPoistakiitos Ritva, uskomattoman kivasti, ottaen huomioon että olin yksin, no jaa olin yksin nukkumisen ajan;))
PoistaKadehdittavaa estottomuutta, mikä harvoilta onnistuu.. tai siis ihmiset yleensä kehtaavat vain viinapäissään. Minäkin rakastan vapaata tanssia, yksinkin kotona kuuluu päiväliikuntaani, rentouttaa ja puhdistaa mieltä.
VastaaPoistakiitos Sirokko, tuntuu että ymmärsit idean. Minua kannusti tähän kokeiluun pari juttua etukäteen. Yksi oli Angelin Vapaudentie blogi teksti. Mutta ei se yksin auta, jollei ihminen ole tämmöinen "syntymähumalainen" ;)) olen aina ollut hyvin estoton ja rajat vedän vain silloin kun tajuan, että se on väärin itseä tai toista kohtaan. Vapaata tanssia olen oppinut zumbatunneilla jatkan niitä taas ensiviikolla, Meidän uimahallilla on kuntosalissa ryhmä ja onhan niitä Hesassa kauempana. Se on hyvää ja monipuolista liikuntaa, tekee hyvää mielelle ja keholle!
PoistaTärkeintä ei ole päämäärä, vaan matka sinne! otit ilon irti itsestäsi, hienoa! Positiivinen asenne luo ympärilleen positiivisuutta. Hyvä sinä!
VastaaPoistaKiitos Kiireinenpakolainen, olet oikeassa. Mitä enemmän hymyilin jaoin sisäistä hyvää oloani sitä enemmään sitä tuli takaisin. Vain yksi ainut vanhempi mies kuului kysyvän muilta: - onkohan tuo nainen hymalassa: :) Minua huvitti, kun olin juonut vain yhden lasin punaviiniä . Kävin myöhemmin juttelemassa ja hän ihastui lopulta kovasti, sanoi ihmettelevänsä vain rohkeuttani. Olisi kuulemma tullut tanssimaankin , mutta oli vaimo mukana joka ei oikein halunnut lainata miestään, ties mihin olisi kadonnut;))) jestas kun naurattaa;)) Siis vieläkin..Se olikin yksi juttu joka oikeastaan tuli mieleen vasta nyt, en hetkeäkään ollut kiinnostunut iskemään kaveria enkä tulemaan isketyksi. Koko olemisen tarkoitus oli vain läsnäolon kokeminen niin henkisesti kuin fyysisesti. En ollut koskaan ennen kokenut että tanssiessakin voi olla läsnä kehon kautta kun kehon eleet yhtyvät ja luovat omaa tarinaansa. Se oli kuin jonkin uuden koreografian luomista, luovaa sellaista, ihan kuin silloin kun luon uutta runoa, näen sanat kuvina ja tapahtumina..
PoistaIhana piristys pitkän talven keskelle! Hyvää talvenjatkoa ja ihanaa kevään odotusta!
VastaaPoistaKiitos Riitta ehkä keväällä lähdet mukaan, minulla on suunnitelma ja jos se toteutuu siitä tulee ihana matka..Luovuuden lähteille..
PoistaIhanaa Aikatherine että matkasi meni hyvin ja oli mukavaa :) Laitoinkin sinulle sähköpostia.
VastaaPoistaVoi sinä onnellinen nainen. =)
VastaaPoistaOnnellinen? No jaa olen kyllä noin yleisesti ottaen aika onnellinen. On hyvä olla, kun pysyttelen kaukana sellaisista jotka luovat pahaa mieltä. Vanhetessa ja kantapään kautta oppii vihdoinkin aistimaan jo intuitiivisesti mikä on hyväksi ja mikä luo iloa. Oli yllätys se miten löysin sinutkin, mutta kohtalo johdattaa...en ollut ensin varma....
PoistaReissusi tuntui olleen uskomaton! <3 Ihana, voimaannuttava teksti! <3
VastaaPoista