Ihanaa hiihtolomaa

Monet perheet viettävät hiihtolomaa, oli monta hyvää päivää , mutta tänään on täällä etelässä satanut lähes vettä. Ainakin pikkuiset oli likomärkiä ulkoilun jälkeen. Onneksi tulivat ajoissa sisään.

minulla oli eilen monipuolinen liikuntapäivä, olin vesijuoksussa, vesijumpassa ja vielä vapaata uintia lopuksi. Niin kivoja kavereita että jutustelusta ei meinannut malttaa lähteä. Sain uuden naispuolisen uinti ja jumppakaverin ja hän onkin  hyvä esimerkki , ikää hänellä on 76vuotta, mutta näköä ja kuntoa kuin  keskimääräisellä viiskymppisellä.  Sen se säännöllinen liikunta antaa lahjaksi. Kun kysyin  onko hänellä ollut koskaan mitään vakavampia sairauksia, vastaus oli naurussa suin, - no ei niin mitään! Hän oli aloittanut aktiiviliikunnan naisvoimistelijoissa 20 vuotiaana  ja harrastaa edelleen  vähän kaikkea, kuulemma myös itämaisia tansseja. Wau! Sanon vaan kun siinä iässä vetäisee napatanssit kyllä allit saa kyytiä:)
Ilmoittauduin uimahallin zumbatunneille myös, siellä saa eläkeläisalennuksen. Nyt on sitten joka tiistai zumbaa ja keskiviikko vesijumppaa.. Olisi ollut hyvä jos välissä olisi ollut välipäivä, mutta kun ei ollut..molemmat liikuntamuodot ovat jonoon asti täynnä meitä naisia, vesiliikuntaan on sensijaan tullut yllättäen myös miehiä mukaan. Hallilla on kyllä "äijille"  oma vesijumppakin, johon ei naiset pääse.
Minun ryhmä on vain senioriryhmä, siinä on se hyvä puoli, että ollaan kaikki keskimäärin kymmenen ikähaarukan sisällä.
Eilen kävin myös vielä shoppailemassa, piti katsahtaa viimeiset alet, oli remppamyyntiä k-kengissä ja sitä sun tätä pienemmissä.  Lopuksi pinkaisin Bagaleniin kahveelle ja  ahdoin pieneen suuhuni valtavan isoa laskiaispullaa. Kermavaahto pursui huulilla:)) Nam nam se oli hyvää. Ajattelin ruveta tekemään laskiaispullia kotona vähän useamminkin..
Kahvilassa pöytääni istahti mukava mies. Jotenkin se jutustelu lähti vaan käymään, ihan kuin oltaisiin vanhoja tuttuja. Ihan päivän tapahtumista ensin ja pian oli mies kertonut  elämänkertansa  pääkohdat , lähinnä työtä koskevat. Koskenkorvapullon hän kehui olevan kassissa ja tekevänsä siitä illalla  paukun. Minä kiusasin jotta: - mitäs sitä juomaan , anna kun minä kosketan korviasi.
Hyvä huumori hänellä oli , heti osasi naureskella höperölle vitsilleni.. Lisääkin siinä vitsailtiin , kun hän kertoi olevansa jo 74v niin  joka toinen kaveri kuolee kupsahtaa ja enää ei ole jäljellä kuin muija ja  parikymmentä elossa olevaa tuttua..  no minä päivittelin..:-Että niin paljon! Jos en lapsiani laske niin ei minulla ole kuin kymmenkunta ystävää joita joskus tapaan vaikka joulukorttilistalla  on aina lähes viisikymmentä.. no ne on niitä, jotka lähettää heti kyselyn, oletko kuollut, kun ei tullut joulukorttia!
Kerroin että minun puoliso oli yläkerrassa odottamassa minua.  Mies tuumaili, että hän ei taida yläkertaan päästä, hyvä jos alakertaan kelpaa.  Mutta en suostunut moiseen vähättelyyn, väitin kiivaasti vastaan, että nyt varsinkin pääset yläkertaan, kun tunnet itsesi. Monet jotka eivät tunne ja pitävät sitä itsestään selvyytenä voivat erehtyä.
Mies tuumaili hetken ja hymyili niin ihanasti ruskeat silmät vilkkuen iloisesti, että sydämenni ihan suli. Tuumasin hänelle vain; - Ajattele nyt pääset vihdoinkin soittamaan harppua!
Ja taas miestä huvitti, hän totesin;- niin että harppua juu, niinkuin se yks mies siellä isossa kirjassa, joka heitti harpun seinään ja lähti sotimaan!  No siitä lähtikin sitten keskustelu  varsinaisesta sotakirjasta, luoja armahtakoon, vaikka olen kristitty, niin pidän vanhaa testamenttia, historiallisena, patrioottiosena, sotakirjana. Kun nuorena tyttönä aloitin raamattuopiston, ensimmäinen vuosi oli yhtä sotimista ja aina nää Oikean Jumalan miehet voitti.. Niinkuin tää harpun heittäjäkin.. Hän oli  kunigas Daavid, jos joku ei nyt heti tiennyt, sama heppu joka voitti Goljatin kivilingolla , vaikka oli pieni kuin kärpänen ison Goljatin rinnalla.. Meillä oli aiheesta niin sopuisa keskustelu että hän saatteli minut vielä ruokakaupalle, jossa sanottiin heit ja hän  meinasi osua suukolla suoraan huulille, mutta kerkisin tajuta ja tarjosin poskea. Minä en ukkomiehiä pussaile! Niinpä ei se yläkerranpaikka ole minullekkaan mitenkään varma paikka, ei totisesti, sellainen syntisäkki olen, että en jaksa edes kaikkea pahuutta muistaa.. ja pyhästä kirjastakin hyväksyn opillisesti vain Jeesuksen sanat.  Niissä kun näen sen rakastavan Jumaluuden ja kaikissa niissä viisaissa vertauksissa. No joo on siellä VT:ssä  pari  kirjaa, sananlaskut ja psalmit, joita joskus luen ihan vain oppiakseni jotakin..  Papit antaa minulle tästä tunnustuksesta huutia, mutta antakoon,  olen pasifisti. Sotaa en hyväksy, en missään muodossa. En pidä riitelystäkään mutta  keskusteluista jotka sujuu omalla painollaan, niistä pidän.. ja paljon..


Hyvää yötä lukijoille...