seisoin 13 vuotiaana tätini vieressä ja katsoin serkkupoikaa silmiin,
nyt kun täti on tähtien tarhassa ja serkku ties missä
silti kaikkina elämän hetkinä muistan nuo urheat äidit, tätini joka oli niin viisas ja hyvä
Äitini. joka oli nimeltään
Ahkeruus,
Lempeys
Laupeuden sisar
Orvon äiti
minun kurjan yksinäisen
Kiitos
annoit minulle toivoa
uskoa ja luottamusta
toivon
että
edes pieni siru hyvyyttäsi
olisi kasvamassa
sydämessäni
ja miksei olisi
sinä
kasvatit minua kuin
katkeraa kaktusta
piikkejä
haavoja
niitä minulla oli sydämestä varpaisiin
vihdoinkin
vihdoinkin olen puhkeamassa kukkaan
Sinun katkera kaktuksesi
Olethan iloinen?
Olen vetänyt piikit pois
annan kukkien peittää
haavatkin.
Hymyilen muistosi sieluuni
jonain päivänä
juoksen
sillalla syliisi ÄITI
silloin
minulla on jälleen syli täynnä valkovuokkoja
kullankeltaisia Kulleroita
Lumivalkoisia Kieloja
silloin, kun kaikki elämän hetket ovat yksi hetki
eikä muuta ole
Oikein ihana runo, Aikatherine!
VastaaPoistaHyvää ja kaunista äitienpäivää sinulle.<33333
kiitos palautteesta Aili. Tässä pääsi taas tunteeni päsmäriksi, tuli draamaa ,
VastaaPoistaIhana runo, Aikatherine, kiitos!
VastaaPoista