Tahtoisin

Tahdon  kertoa  miten hyvälle tuntuu lehden pehmeys  keveiden jalkojen alla.
Haluan ilmaista sen vihreän tuoreen lehden tuoksun  joka hyväilee aisteja ja koko maailma on väriä täynnä.  

Vedet virtaavat ja kosket kuohuvat, siniset siivet kantavat yli 
nurmikentän , jolla lapset kisailevat.
Mummot istuvat päiväkahvilla ja päivittelevät maailman menoa,
silloin ennen, kaikki oli paremmin.  

Muistot ovat reunustettu kultaisin reunoin, ja kaikki paha on unohdettu, annettu anteeksi, ainakin itselle.
Olen vajonnut tuolin uumeniin, tuskin uskallan nukahtaa ennenkuin kello on lyönyt 24 kertaa.
Näen unen, jossa nainen levittää korttipakan ja sanoo minulle:
Nosta yksi kortti.
Minä nostan ja laitan sen pöydälle . 
Kortissa on musta viikatemies.  
Kysyn mitä tämä tarkoittaa?
Hän vastaa:   - Se on kuolema.
Kysyn miksi ja mitä se tahtoo sanoa?
Hän sanoo:  Käännä kortti, vastaus on siinä.

Käännän kortin ja katson sitä tarkoin.
Siinä luki vain yksi sana.
   Perjantai.
Tänään on perjantai ja näen vain yhden kuoleman.
Lapsen tuoma  leppäkerttu oli kuollut. 
 Me hautaamme sen kukkaruukkuun.

Kaksi tuntia vielä ja on lauantai, ja toivo herää-

Olen kuitenkin hauras ja hento kuin sininen perhonen
Jos suuri lintu näkee  minut,  katoan kuin tomu tuuleen.

Kun tuuli käy ylitseni, ei minua enää ole..

En ole surullinen, olen hämmentynyt, on niin paljon vielä tehtävää

Heti kun näen auringon kimaltavan kukkieni terälehdillä  eikä riitä sen riemukas loisto, vaan se näyttää  koko viikon pölyn, vaikka vasta äskenhän pesin ikkunat, niin kirkkaiksi, etten tietäisi
siinä lasia olevan,   ellen hipaisisi pintaa.

Lennä perho  iholleni , kosketa kyyneltä poskeni juo 
suolainen vesi, ei minusta makeaa vuoda, ei vielä.