Etsijä

Eräs rakkaustarina;

Tuli siniharmaa villikoira, jonka

kohtalo oli määrännyt, sen puoliso on metsäkauris.

villikoiran rohkeus ja voima, metsäkauriin lempeys,

vaistonvaraisuus, kauneus. Luonnonlakien mukaan villikoira tappaisi metsäkauriin,

mutta rakkaudessa ei ole hyvää tai pahaa, ei

rakentamista, ei tuhoamista, vain liikkeitä .

Rakkaus muuttaa luonnonlakeja.

Villikoira on  herkkä  metsästystaitoinen,

koska se on kehittänyt vaistoaan.

Se ei käytä raakaa voimaa vaan taktiikkaa .

Se on rohkea ja valpas. Nopea.

Metsäkauriilla on paljon samoja ominaisuuksia, se on

herkkävaistoinen, nopea ja tuntee maaston. Se elää

luonnonlakien alaisuudessa luottaen vainuunsa ja

vaistoihinsa.

Kumpikin tekee matkaa symbolisessa maailmassa ja

voittaessaan luontonsa ja esteensä ne tekevät

maailmasta mahdollisen.

Erilaisuudesta syntyy rakkaus. Rakkaus saa voimaa

ristiriidasta. Se rakkaus kestää yhteentörmäyksessä ja

muutoksissa.

Maailma on todellinen sitten, kun ihminen on oppinut

rakastamaan yli rajojensa, tuntien itsensä kuin

luonnon eläin .Siihen saakka elämme siinä luulossa ,

että tunnemme rakkauden, vaikka emme uskalla kohdata

sitä sellaisena kuin se on..

Rakkaus on villi voima. Jos yritämme hallita sitä, se

kukistaa meidät. Jos yritämme vangita sen, se tekee

meidät orjikseen. Jos yritämme ymmärtää sitä, se saa

meidät hämmentymään ja epätietoisiksi.

Rakkauden voima on maan päällä tuottaakseen meille

iloa ja tuodakseen meidät lähemmäs Jumalaa ja toista

ihmistä. Siitä huolimatta meistä useimmat rakastavat

tavalla , joka antaa yhden minuutin rauhan, jokaista

tunnin mittaista tuskaa kohden.

Mitä tämä tarkoittaa. Näen, että ihminen on eksynyt

pimeyteen ja juoksee illuusioidensa perässä. Puhuu

ilmiöistä face tu face ja hetkien hurmasta, jotka eivät

todellisuudessa kestä muuta, kuin oman itsensä

palvomisen.

Kuka uskaltaa olla tosi tässä epätodellisessa maailmassa.

nähdä itsensä paljaana ilman koruja ja ulkoisia  maailman antamia

titteleitä, arvoja jotka katoavat kuolemssa. Tavaraa ja omaisuuksia, jotka  katoavat

kun aika ja ruoste syö , eikä mitään ole jäljellä. Kuka uskoisi että tässä maailmassa

voi olla  ELÄVÄ SIELU!




Osa tähän tarinaan on lainattu Paolo Coelhon kirjasta/ Zahir
Kirjan muutamat kohdat herättivät minussa voimakkaita reaktioita ja
muistoja elämän varrelta.. Pysähdyin miettimään omaa elämäni Zahiria.
Sitä , joka on olemassa. Kirjan olennaisin anti oli siinä, että oivallamme;
  juuri olemassa olon oikeuden !  Jokaisella ihmisellä on oikeus olla olemassa, ja
kaikkein pahimmat traumat ihmiselle tulee jos hän jossain elämän vaiheessa tuntee tai kuulee

sanat jotka mitätöivät  olemassa olemisen oikeuden ja oikeuden rakastaa , antaa ja saada. Sanoilla on suuri vaikutus, suurempi kuin arvaamme. Jokin teko voi jäädä tekemättä, hyväkin teko, vain siksi, että kuulemme väärän viestin  ja mikä pahinta uskomme sen. Elämä on rakkausenergiaa , se on todella sitä jos avaamme silmämme ja korvamme sydäntä myöten.
Tuskin koskaan voin unohtaa erästä TV dogumenttia, jossa haastateltiin Kabulin kaupungin sairaalassa nälkään ja haavoittumisiin sodassa kuolevien lasten hoitajia. Kun kamera näytti luurangon laihaa poikaa , hän vain nauroi. Silmät loistivat kirkkaina kuin lähteen silmät auringon valossa. Hän lauloi ! HÄN LAULOI RAKKAUSLAULUA!   Kaduilla oppimaansa eroottista rakkauslaulua.
Sitten hän sai veren syöksyn ja kuoli, siinä silmien edessä.
Kunpa minä kuoleman hetkellä katsoisin maailmaa niin loistavin silmin ja laulaisin vain rakkauslauluja.

http://youtu.be/1gTGmbA40ZQ  Edith Piahf..Amor..

Vain todellisen etsijät löytävät suurimman , kaikki muu on harhaa.. Suurin on koko olevaisuutta vavisuttava rakkaus ilman vaatimuksia, ilman ihmislakeja . Se mikä meihin on kaiken alussa luotu sen täytyy löytyä uudelleen.