Historia Pihlajamäki.

Aarnipata ja Rauninmalja, Suomen vanhimmat hiidenkirnut

Pihlajamäessä, keskellä Helsinkiä, sijaitsevat Suomen vanhimmat hiidenkirnut Aarnipata ja Rauninmalja. Toisin kuin muut Suomen tunnetut hiidenkirnut, ne ovat vanhempia kuin viimeisin jäätiköitymiskausi eli yli 50 000-vuotiaita, mahdollisesti jopa yli 100 000-vuotiaita. Siksi ne ovat ainutlaatuisia Suomessa ja koko Skandinaviassa.

Kirnuista isomman, Aarnipadan, suurin halkaisija on 6,9 metriä, suurin syvyys 8,45 metriä ja sen suurin jauhinkivi on halkaisijaltaan 1,6 metriä ja painaa noin 6 tonnia. Eikä Rauninmaljakaan ole ihan vaatimaton: sen halkaisija on 1,6 ja syvyys 3,2 metriä.
Molemmat Pihlajamäen hiidenkirnut ovat siirtäneet jopa teitä. Niiden löytyminen perättäisinä vuosina 1993 ja 1994 sekoitti viereisen Rapakiventien alikulkuluiskan rakentamisen kahdesti. Kirnujen erikoisuutta lisää se, että ne molemmat löysi Pihlajamäkeä 1960-luvulla suunnitellut arkkitehti Sulo Savolainen, juuri ennen kirnujen räjäyttämistä taivaan tuuliin.
Pihlajamäen hiidenkirnut rauhoitettiin luonnonmuistomerkkeinä 28.3.1995. Ne saivat nimet keväällä 2008 järjestetyssä suuressa nimikilpailussa. Saman vuoden kesällä kirnuille rakennettiin uusi katselutasanne.

Lapsia Aarnipadan yllä. Kuva: Päivi SeikkulaLue lisää:
Jääkauden jälkiä. Pihlajamäen hiidenkirnujen geologia.
Iltakävelyllä, hetkeä ennen räjähdystä. Pihlajamen hiidenkirnujen löytyminen.
Aarnipata ja Rauninmalja. Pihlajamäen hiidenkirnujen nimet.Kuvia hiidenkirnuista ja niiden löytymisestä.

  tässä kuvassa  näkyy selvästi miten laajasti pohjola oli viimeisenä jääkouren alla.  Koko eurooppa oli lähelle välimeren rantoja. Kuvat ovat nyt wikibediasta 

En voinut vastustaa näiden silmien laittamiselta. Sijaitsevat Imatran lähellä.

Linkkien kautta pääset katsomaan koko historian ja  muutakin Pihlajamäen Seuran ja koko seudun kehityksestä ja historiasta. Kartalla Pihlajamäki on keskellä Helsinkiä sen pohjois rajalla.. Linkin kautta löydät paljon lisää kuvia , jotka on otettu kirnujen löytymisen yhteydessä sekä niiden kaivuu ja raivaus töiden  yhteydessä..

Tämä kuva on   Pohjois Suomesta Lapista ihan verauksen vuoksi.

Hiidenkirnu on kalliossa oleva lieriönmuotoinen kuoppa. Hiidenkirnut ovat syntyneet jääkauden jäätikköjen sulamisveden pyörittäessä isoa kiveä tai kiviä, jauhinkiviä eli pyörrekiviä, paikoillaan, jolloin ne ovat kaivertaneet kallioon melko symmetrisiä ja sileäreunaisia koloja. Virran on täytynyt olla riittävän voimakas pitääkseen pienemmät kivet poissa, ja tarpeeksi korkea, jotta muut painavat kivet ohittaisivat syntyvän kirnun muualta virran syvemmistä kohdista, eivätkä tukkisi syntyvää kirnua. Hiidenkirnujen syvyys voi olla useita metrejä. Monissa hiidenkirnuissa on edelleen jauhinkivi pohjalla.
Hiidenkirnuista ei ole tehty paljonkaan tutkimuksia Suomessa tai muualla maailmassa, joten on hyvin vaikea sanoa tarkkaa listaa maailman tai edes Suomen suurimmista hiidenkirnuista. Samoin hiidenkirnun käsite voi joskus olla hämärä: Jalasjärven Pirunpesää nimitetään usein hiidenkirnuksi vaikka se on todellisuudessa rapauma.^[1]

<sup>Ja en joskun tämänkin sulamisen jälkeen löytyy kenties taas uusia  ihmeitä.

Tämän tekstinPihlajamäen kirnu kuvat ovat kaikki  Pihlajamäki Seuran ottamia.</sup>