Rikotut sielut

Rikotut sielut  kulkemassa kohti toivon kipinää.

Rakastakaa minut ehjäksi!

Miten toiset rikotut voisivat toista ehjäksi tehdä?

Kuin sokeat muurahaiset he kulkevat soratietä

kantaen ylisuurta taakkaansa.

Aasi on pysähtynyt, rattaat ovat tyhjät. Aika on

pysähtynyt. Modernin   urbaani maailman auto

seisoo  tiensivussa. Koti polun eteen. Ilta aurinko kultaa tien. Vain rikotut muurahaiset  vaeltavat

taakkoineen vielä viimeiseen valon tuikkeeseen asti. Yö laskeutuu ja pieninkin rikottu siru lepää kivensä

juurella.  Aamulla  herää ja katsoo, oi miksi?  Heittää mielettömyyden taakan harteiltaan ja lähtee kepein

askelin uusille poluille.  Jokaisen rikotun kohdalla huutaen!  Tule!  Tule ehjäksi minun mukanani!

Etsitään  kevyt askel! Katsokaa mitä eheytyminen antaa!  Ei tarvitse huolehtia huomisesta, olet vapaa!

Suurin tunne on rakkaus, sen löytää vain totuuden kautta. Totuus tekee vapaaksi! Ei sitä tarvitse edes

selitellä, ei kysyä opasta. Se on kokoajan läsnä. Kuinka kaunis on mielesi taulu. Aivan puhdas.