sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Syyskasteen tunnelmissa

.

Talletan tämän hetken hiljaisuuden , suljen syyskasteen helmet muistojen lippaaseen.
Päivät soljuvat ohitseni , käteni uurastavat . Korvani  keräävät  musiikin keinuntaa.
Unelmat karkaavat  mielikuvien  piiloon, näyttävät välähtävän  kuvan onnen hetkistä.
Kuin kiusatakseen sielu parkaani kuljettavat sinisten vuorten rinteille, varjoisan lehvistön alle
sanoen vain: - Istu ja katso,näe ja kuuntele.
Ja näen  kipujeni  punaiset syntymät, riemujeni  raitaiset lahjat.
Syvällä mieleni alla on yksinäisyyden  torso,  se joka  alati etsii .

Tullakseen ehjäksi.
Kummallista,  todella outoa.

Kuinka monta kertaa rikkinäinen  voi tulla ehjäksi, koska ihminen on valmis?

Hän tulee lähelleni jälleen ja katsoo harmain silmin sanoen:
- Kuuntele sydämesi ääntä ja näe kuinka täynnä olet. Olet saanut kaiken . Olet pyörässä, joka pyörii elämän virrassa tahtosi ja sattumien mukaan. Se mitä kerran löysit on nyt kadonnut silmiltäsi , silti se ei koskaan katoa. Ehjäksi voi tulla aina kun tuntee rakkautta , valmiiksi tulet heti, kun päästät irti epäuskosta, surusta, riittämättömyydestä ja syyllisyyksien vihasta.
Ja mihin olen silloin valmis?
Siihen mitä sydän tahtoo, valmis   hyväksymään itsen sellaisena kuin on , valmis vapaudelle jokaiseen hetkeen, valmis purjehtimaan maailman merille .

Elämä on meri, virta , vuori ja niitty, Se on mielen oma puutarha ja aivan itsen näköinen.

Ah , sitten minulla on aika paljon töitä. Tahdon heti alkaa töihin
Täytyy hankkia uusia siemeniä ja taimia  ja perata roskia  ja repiä kuihtuneita ja kuolleita kasveja ja tahdon sinne myös eläimiä, iloisia, pörröisiä ja leikkisiä. En keltaisia ja ohuita jotka voisivat kavalasti purra kantapäähän.






6 kommenttia:

  1. Puutarhatöitä riittää jokaisella omassa mielenpuutarhassa!<3
    Kiitos koskettavasta kirjoituksestasi ja hienosta kappaleesta.

    Oikein hyvää viikon alkua sinulle, Aikku!<3333

    VastaaPoista
  2. Emme Me ole koskaan valmiita, vaan alati matkalla.
    Eteenpäin hiljalleen, myös nauttien tästä hetkestä.

    Kiitos Sinulle kauniista ajatuksistasi.

    VastaaPoista
  3. kiitos kommeista Aili ja Liplatus.. Kiitos Liplatus myös uudesta näkökulmasta siihen koska ihminen on valmis.. alati matkalla... pidän ajatuksesta

    VastaaPoista
  4. Mielen maailmassa seikkailu on rikasta ja antoisaa.
    Oletpa kauniisti pukenut sanoiksi tämän elämän todellisuuden.
    Kiitos Aikis!

    VastaaPoista
  5. Kaunista musiikkia ja kauniita sanoja Katris, emme ole valmiita milloinkaan, aina pitää lähteä kuin kesken pois, mutta vielä pienen hetken ehkä katsomme, suremme ja iloitsemme, ehkä jopa osaamme elää ja toivottavasti iloa on enemmän kuin surua ja tuskaa, mutta sitähän emme onneksi voi ikinä tietää. Valoa syksyysi aikku:)

    VastaaPoista
  6. Ja aina kun tänne eksyn, saan mukaani sanoja ja ajatuksia, joilla on Merkitys. Kiitos, Aikatherine! <3

    Mietin tuota valmiiksi tulemista. Onko se edes tarpeen. Ehkä se 'itsensä työstäminen' elämän virrassa kuuluu olennaisena osana ihmisenä olemiseen. Mikään ei ole valmista tai pysyvää. Paitsi rakkaus. Ja parhaimmassa tapauksessa juuri se toimii voimana muutosprosesseissamme.

    VastaaPoista