perjantai 29. heinäkuuta 2011

Ajatuksia nyt hetkessä



Sammakot putosi kerma kulhoon  Yhdellä ei ollut  paniikkia, hän oli rento ja hukkui. Muut potkivat  ja kamppaili niin paljon, että kerma muuttui voiksi  ja he käveli pois.


Olen kai ollut kovasti potkiva sammakko, kun olen yhä elossa, ja kävelen...

Vastoinkäymiset ovat elämän tosiasioita. Niitä ei  voi hallita oleellista on se, miten reagoimme siihen.
 
Jaksammeko potkia ja taisella, kunnes maa kantaa ja vastoinkäyminen on ohi.. Se menee aina ohi, meidän tarvitsee vain hyväksyä se tapahtumana, jota emme voineet estää..

Rakastan niitä, jotka voivat hymyillä pulassa, jotka voivat kerätä voimaa hädässä
 ja kasvaa rohkeudessa  vahvaksi.  Kun  sydän on vahva , ja jonka omatunto hyväksyy heidän toimintansa,  jatkavat periaatteet kuolemaan asti.

Rakastan hiljaisuutta, jossa olen pysähtynyt itseni eteen ja näen, miten yritän sietää itseni, sietääkseni kaikki muut. Nähdäkseni kuinka paljon kestän kärsimystä , voidakseni ymmärtää, kuinka paljon suurempi on toisten kärsimys. Hyväksyä yksinäisyyteni  oppia  lähestymään toista yksinäistä.


Elämä on sarja kokemuksia, joista jokainen tekee meistä suurempia, vaikka joskus on vaikea ymmärtää tätä. Sillä maailma on rakennettu kehittämään luonnetta, ja meidän täytyy oppia, että takaiskut ja suru jonka kestämme auttaa meitä marssia eteenpäin.

Perimmäisenä ihmisen mittana ei ole, jos hän seisoo hetkiä mukavuudessa, vaan siellä missä hän seisoo  haasteiden ja ristiriitojen  keskellä, selvittäen niitä.


Helmet ei voi olla kiillotettuja ilman kitkaa, eikä ihminen  täydentynyt ilman kokemuksia.

Kun olin lapsi rakastin kaikkea avoimin sydämin ja opin mikä oli vaara ja menin pois sen luota , joka oli paha.

Kun olin aikuinen  ÄITI  rakastin lapsiani koko sielustani, en tiennyt kuinka paljon, se sattui sydämeeni, kun he luopuivat riippuvaisuudestaan.. ennenkuin huomasin, että  olin myös riippuvainen lasten rakkaudesta.

Kun jäin yksinäisyyteen olin pimeässä ja  valo tuli sielustani kertoen, tämä on muutos, uusi askel kohti nyt hetkeä, sillä muuta ei ole. Ja minä pysähdyin Retriitin hiljaisuudessa ja nukuin  nähden ihmeellisiä unia.. Olin hetken elämäni perillä. Rakensin metsään muisto puutarhan.
Katsoin olemustani, kipertynyttä puun oksaa jonka kädet kohosivat kohti taivasta. Ikuisuutta, joka oli läsnä jokaisessa sekunnissa.
Näin välähdyksen menneestä ja hyväksyin sen, en edes olisi tahtonut muuttaa mitään, kaikki oli eletty sellaisena, kuin sen parhaiten osasin..

Pysähdyn ajatusten levätessä  jälleen, missä on rakkaus, se joka kestää kaiken ja kärsii kaiken, missä  on ihminen, joka sietää  olemukseni  ja sisimpäni , onko muita kuin Jumala ?

Kaikki puhuvat rakkaudesta, se on täällä. Se on kuumissa suudelmissa, jotka katoavat. Ehkä ovatkin, se on vain ohikiitävä rakkaus..
Se on täällä huutaa toinen ja siellä on ihastuttava taideteos , joka ylentää mielen tai kaunis kirkko joka hiljentää mielen..
Katson ja näen, tämä on maaiman rakkautta, luovuutta ja kauneutta. Kuin helmi joka on hiotunut meren pohjassa..

Täällä on rakkaus sanovat monet uskovaiset.. Kaikilla on Henki Jumala ja monta tapaa palvoa henki Jumalaa.. Silloin minä tajuan,- Rakkaus on henki. Senkaltainen, kuin on   Rakkaus, on Jumala.. Kaikkialla
Se on rakkauden henki sanoissani  tai teoissani, jos niitä tekoja on. Minulla on haaste, löytää sisäinen rakkauden henki..
Sisäinen Hyvyys , jossa mieleni on levollinen , joka voi kohdata  elämän Nyt hetken  ilman tuskaa.. Miksi itkisin eilisiä, miksi tulevia . Tässä vain, juuri tässä olen juuri nyt.  Rauha.. Ihana rauha on palkintoni..

Ei tarvitse tehdä mitään, iankaikkinen rakkaus tekee minkä tekee.. Miksi se ei estä  pahan tekoja?  Sitä kysyn joskus.. Turhaan..
Sillä  se on vain hyväksyttävä, maailmassa on myös pimeyden voimat,  on kuolleita sieluja , mustia aukkoja. On pahuutta jota ei voi käsittää.. Käsittääkö pahuus itse itsensä?   Siihen en tiedä vastausta.. Ainakin se yrittää selittää oikeutusta.

Ilo on niin ihana sana , se on rakkauden täyteinen sana, kaikki mikä luo puhdasta iloa ilman minkään kärsimystä, on rakkauden  lahja..

Ihaninta musiikkia korville, helisevä lasten nauru, onnea ja riemua loistavat silmät..

Rakkaus, missä ikinä minut kohtaatkin, älä kulje ohitseni. Anna minun nähdä kauneutesi..

12 kommenttia:

  1. Hyviä mietteitä.
    Mukava tuo samakko asia
    "Rakkaus on lahja Jumalan"
    Rakkautta elämääsi ja ympärillesi toivottelen.♥

    VastaaPoista
  2. Kiitokset vierailusta.
    Juu-u sammakko teki voita ja kirnusta pelastui.
    Elämä on vastaan ottamista ja kuka sen tietää mihin se päättyy.
    Auringon ruskoa sinulle ja namu unia!

    VastaaPoista
  3. Ihana kirjoitus nyt hetkessä :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Sylvi, ja hyvää viikonloppua.. Sammakot on hyvä vertauskuva siitä miten jöudumme joskus enemmän tai vähemnmän räpiköimään.. selviämään toiseen ja uuteen nyt hetkeen.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Tarina, oli ihan kiva vierailla sivullasi. Kivasti ilmaiset myös uuden näkökulman, elämä on vastaan ottamista.. Niinhän se on, ottaisimme varmasti mielellämme vain voin ja kermat päältä, kukapa haluaisi tuskia ja kipuja, vaan nekin tulevat omia aikojaan. mihin päättyy . Kuolema on varmasti kaikilla. Kiitos aamuruskon kultaamista unista, yritän nähdä..

    VastaaPoista
  6. kiitos Angel, kiva nähdä hymyilevä kuvasi.. olin korjailemassa kirjoitus virheitä, kun näitä kommeja tuli..jospa tässä viikon loppuna pääsisi uusiin aiheisiin

    VastaaPoista
  7. Aivan ihania mietteitä.

    VastaaPoista
  8. besistos mexicanos que placer leerte.
    muaaak

    VastaaPoista
  9. kiitos Tupu ja Seija kun olette jättäneet merkin käynnistä.. Sekin on osa välittämistä, jättää vaikka pari sanaa, hyvää päivää.

    kiitos teille ja ihanaa elokuuta.

    VastaaPoista
  10. Saludos Geminis desde México. Permitir que el creador con usted. El amor es un placer.

    VastaaPoista
  11. Kiitokset taas tästä sielua huuhtovasta kirjoituksesta <3. Sanat ovat helmiä.

    VastaaPoista