Aurinko laskee hämärtyvään iltaan
tunnen ystäväni suuren sydämen
ajatuksia herättävän myötätunnon
Häikäisevän kirkas hymy
luo suloista rauhaa vierelläni
levollista turvallisuutta mieleeni
Linnut lentävät kohti aurinkoa
kuulen adagion soinnut korvissani
rauhoitun ja nautin kosketuksen hetken
Löysin sieluni vapisevan kielen
joka koskettaa kaikkialla elämää
valaisten kasvot kirkkauteen
Näen kimaltavat tulilatvan lehdet
tämän hetken kun kohtaan
elämän tänään huomenna
Tietäen miksi kiitän!
Kiitos♥
VastaaPoistaHyvää ja rauhallista jouluaikaa!
Tämä on oikein sydän-runo.
VastaaPoista