Entisen kodin muistelua
Minulla kasvoi sinistä ja lilaa kärhöä Tuusulassa asuessani, kun oli oma piha sinne tuli laitettua paljonkin kasveja. Aurikoisen pihan ympärillä kukkivat kesäisin toukokuusta lokakuuhun asti aina joku laji, keväällä liljat, tulppaanit, keskikesällä ruusut, kärhöt, kuunliljat. voi kun tuli ikävä omaa pihaani..
Nyt ollaan tässä ja hyvä näin
nyt asun kerrostalossa Helsingissä, erikoista pihassamme on se että se on suuri ja puistomainen, on suuria lehti ja havupuita, kukka asetelmia, pihakeinuja aikuisille ja lapsille, luonto on lähellä ja villiruusupensaat ovat kukkineet kehystäen talojamme, näitä on 5 rakennusta kaikkiaan.
Vantaan joki 500 metrin päässä pihasta
Tämä otos vantaanjoen partaalla on mielestäni kaunis. keskikesän syvä vehreä varjo virtaavassa joessa.
Pihapuisto on 5 talon keskellä ja ahkerassa lasten leikkipaikkana niin talvella kuin kesällä
Kukkia löytyy joka lähtöön..nyt laittoivat villiviiniäkin vanhan roskakatoksen seinille, kyllä kelpaa, siellä on nykyään talon moottoripyörät ja mopot kaikessa sovussa ja lukkojen suojassa.
mukavastihan tämä kesä on sujunut, vähän juhlasta juhlaan, huomenna on taas yhdet syntymäpäivät.
Sankarille ei voi ostaa kukkia, kun on allerginen joten ihan muuta keksittiin..
hyvää viikonloppua kaikille tutuille ja vierailuille.. Voikaa hyvin , hymyillään.
Kaunis on asuinseutusi, ei ihan kivierämaata ole vaikka kaupungissa onkin. Paljon on kaikkea kaunista.
VastaaPoistaOikein hyvää elokuun jatkoa.
Kiitos kyllä täällä viihtyy ihan luonnon helmassa.
PoistaHelsingissä on tietääkseni vain p alkavassa kaupungin osassa noin komea hiidenkirnu. Voihan niitä olla muuallakin mutta tuon olen henk, koht nähnyt joskus kauan sitten. Vantaanjoki ja varsinkin sen reunat on kuvaukselliset. Vanhankaupungin koskea unohtamatta. Kiitos, samoin sinulle hyvää viikonloppua.
VastaaPoistaJoo kyllä Pihlajamäki alkaa P:llä ja Pukinmäenasema on myös lähellä ja myös Pihlajisto.. Kirnut puhdistetiin ja aidattiin noin viisi vuotta sitten. Ja joka kesä sieltä kaupungin miehet putsaa roskat pois kun hölmöt heittelee sinne milloin mitäkin.
PoistaVoi, olen juuri menettämässä pihakasvini, kun taloni on myynnissä. Tekstisi oli kuitenkin lohduttava. Kun onnistuisikin löytämään noin hienon taloyhtiön.
VastaaPoistaEdellinen tekstisi vahvuudesta on niin totta!
Omaa pihaa ikävöi pitkäään, toivon että sinäkin löydät uuden kodin jossa on kiva piha.. Talon asukkaat täällä kukkia laittavat aina toukokuussa on istutuspäivä..ja talkoot.
PoistaEdellinen postaus on vakava asia sikäli että se on hyvä tunnistaa ajoissa niin moni nainen polttaa itsensä loppuun ajattelematta riittävätkö voimat..
Hienon näköinen kotiseutu. Tuo hiidenkirnu olisi kiva nähdä. Onhan se hyvin aidattu, ettei sinne lapset putoa, toivottavasti ei ole ollutkaan mitään onnettomuuksia. Se näyttää niin isolta. Ja Vantaanjoki ON kaunis.
VastaaPoistaTietääkseni ei kukaan ole kirnuun pudonnut, se oli aitaamatta kauan, aitaus, puhdistus ja kirnun pohjan jauhinkivi nostetiin sieltä pois noin 5v sitten. Se iso jauhinkivi on nyt alatasanteella. Vantaan jokikin on puhdistunut ja siellä istuu miesporukoita ongella ja jotain kaloja joskus ovat saaneet
PoistaTuttuja paikkoja! Todella kivat ja kauniit lähimaastot sinulla.
VastaaPoistaKaunista seutua on asuinpaikkasi.
VastaaPoistaIhana tuo sininen kärhö.
Mukavaa alkavaa uutta viikkoa sinulle♥ ♥
Melkein kuin peikkometsä... hmm... ei kuitenkaan. Sieltä puuttuu epäjärjestys.Peikolla olisi. Saa tulla hakemaan :P
VastaaPoistaVoi tuota peikkoa,, sitä luonnon omaa epäjärjestystä löytyy heti nurkan takaa, kun lähtee kävelylle.. sekin on hyvä nähdä näin tietää kummasta tykkää enempi.. minusta pientä epistä pitää olla, tuntuu elävämmältä , ettei tule tunnetta, että ei uskalla esdes ulospäin hengittää jos tulee vaikka tahra:))
PoistaPihlajanmäki näyttää kauniilta ja rauhalliselta asuinpaikalta.
VastaaPoistaHiidenkirnut ovat val-ta-van isoja !
Pelastettiin tuholta aivan viime hetkellä :)
Pihlajamäen hiidenkirnut Aarnipata ja Rauninmalja, Helsinki
Poista23.7.2014/in Retkipaikka /by Antti Huttunen
Helsinki ei tule ensimmäisemä mieleen, kun käymisen arvoisia luontokohteita miettii. Toki asutus – halu hallita luontoa, ei sopeutua ja elää sen kanssa sopusoinnussa – on jyrännyt paljon altaan, mutta jotain on sentään pelastunut. Yhtä näistä paikoista menimme katsomaan eräänä kesäkuisena päivänä. Radiosta tuli sattumoisin luolailta, jossa Aimo Kejonen ja Tuomo Kesäläinen kertoivat kotimaan luolista.
pihlajamaenkirnut-1960
Pihlajanmäestä aivan autotien vierestä, kerrostalon takaa, löytyy luonnonihme; kaksi hiidenkirnua. Lajissaan ne ovat Helsingin suurimmat. Onneksi löytyvät, sillä lähellä oli myös se, ettei niitä enää olisi.
pihlajamaenkirnut-1985
Aarnipadaksi ja Rauninmaljaksi nimetyt hiidenkirnut äkättiin tienrakennuksen yhteydessä. Vuonna 1993 kallio oli tarinan mukaan jo panostettu valmiiksi sen poisräjäyttämistä varten, kun geologiaa harrastanut Sulo Savolainen äkkäsi nämä luonnon ihmeet vain juuri hetkeä ennen räjätystä. Töihin jouduttiin siis ottamaan aikalisä ja Helsingin rakennusviraston insinöörien harmiksi moinen luonnonihme laitatti tielinjat uusiksi. Läheltä siis liippasi.
pihlajamaenkirnut-1983
Tuolloin ei vielä tiedetty, että näissä kirnuissa olisi jotain hyvin erityistä, joka erottaisi ne lukemattomista muista maamme tunnetuista hiidenkirnuista. Pihlajanmäen kirnut ovat nimittäin vanhempia kuin viimeisin jäätiköitymiskausi. Ne ovat siis yli 50000 vanhoja, mahdollisesti jopa yli 100000-vuotiaita. Mitä ilmeisimmin ne ovat ainutlaatuisia koko Skandinaviassa.
pihlajamaenkirnut-1984
Kirnuista suurempi on Aarnipata, jonka halkaisija on 6,9 metriä ja syvyys 8,45 metriä. Suurin jauhinkivi on halkaisijaltaan 1,6 metriä. Painaa möhkäleellä on noin 6 tonnia.
pihlajamaenkirnut-1980
Rauninmaljan halkaisija on 1,6-metriä ja syvyyttä siitä tuplaten.
Siinä missä moni luonnonihme ja niiden muassa hiidenkirnu on saanut nimensä jo muinoin ja perimätieto on siirtänyt sen sukupolvelta toiselle, ovat Pihljanmäen kirnujen komeat nimet 2008 järjestetyn nimikilpailun tulosta. Tiedä sitten, mitä paikallinen kansanperinne, jos sellaista olisi onnistuttu dokumentoimaan, olisi nimille voinut tarjota. Annetut nimet ovat kuitenkin hienosti vakiintuneet käyttöön ja tulevat vuodet, vuosikymmenet ja sadat tulevat antamaan niille merkityksen. Kaikkinensa hieno ja näkemisen arvoinen luontokohde, jonka hohtoa kaiteet tosin hieman kahlitsevat.
Kartta. TRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6679684 E 389479
Vinkkaa juttu kaverille:
inShare
Lue myös:
hanko3Kuin kallio olisi taivuteltu mutkille – Hangon Kappelisataman hiidenkirnut Piispa Hemmingin kirnu on toiseksi syvin. Kirnun pohjalle johtaa tikkaat.Sukulanrakan hiidenkirnut, Rovaniemi sienestys (5)Syrjäiset sienimaastot ja Kuuselan hiidenkirnut Mittasuhteet ovat upeat.Torholan luolat, Lohja Turunvuori (5)Turunvuoren 1/4 hiidenkirnu, Mäntyharju
Tags: geo:lat=60.2388559, geo:lon=25.00393508, geotagged, Helsinki, hiidenkirnu, jääkausi, Pihlajamäki, rauhoitettu, Suomen vanhin, Uusimaa
0 replies
Leave a Reply
Want to join the discussion?
Feel free to contribute!
Viimeisimmät artikkelit
Sallan jättiläismäinen Juomapata tuo taruolennot mieleen
Kuukauden retkiblogi: Akpojan blogi
Kesäinen Jongunjoen melontareitti
Pyhän Jyssäys on rentouttava metsäretki Rukan kupeessa
Ensi lauantai on koko Suomen Retkipäivä!
Näyttää hyvin viihtysältä paikalta missä nyt asut On hyvä että sellainen löytyi
VastaaPoistamissä viihtyy,silloin elämä tuntuu hyvälle.Onpa hiidenkirnuja paljon on hienoja retkikohteita. Mukavia syyspäiviä:)
Ihastuttava pihapiiri, ei ihme että tuolla viihtyy, kaunista syksyä Sinulle aikku:)
VastaaPoistaKerrostalossa on hyvä asua.
VastaaPoistaVarsinkin talvella tuntuu hyvältä, kun ei tarvitse lähteä lunta lykkimään pihateiltä, vaan huolto hoitaa lumityöt.
Hyvin viihtyisä on pihapiirisi. Kauniita istutuksia.
Hyvää syksyä!