keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Tamás Gábor: A Fám




Pitkän sairaus jakson jälkeen olen yhä uupunut.


Ajatuksetkin pyörivät vain niissä toiveissa ja keinoissa jotka toisivat helpotusta.
Leikkaus epäonnisatui mutta nyt yritetään silti vielä kuntoutus parantelua. Ainakin vuosi ennenkuin voidaan harkita korjaavaa leikkausta.
Vasen jalka ei kanna ja jokainen liike on kipeä.
Nyt sain jälleen myrkkyjä, Tramalia ja Panacod  näillä kipu katoaa , mutta väsymys iskee tilalle.
Tyttärien kanssa olen käynyt  uimassa lähinnä vesijumppaa, yksin en tohdi mennä, jos jotain sattuu ei tuntematon osaa auttaa.
Mielessäni on pyörinyt ihmeellisiä nmuistoja, ei tästä elämästä vaan ihan toisenlaisia ja musiikki joka vie juuri siihen muistoon on Lilja ruusu ja kirsikkapuu tyyppistä. Näen avarat nummet, ja kukkivat kanervat, kumpuilevat maat ja sinisen taivaan, kuulen kintujen laulun ja usein kohtaan rakastetun läsnäolon.
Jos on oikeesti totta että elämme monta elämää niin se mitä näen on edellinen.
Kukaan ei voi todistaa, se on kuin uskon asia. Usko syntyy kokemuksesta.
Mahtaako kellään ystävistäni olla muistikuvia edellisistä elämistä. Minulla on ollut lapsesta asti.
Mietin joskus että eihän se nyt suuri ihme olisi, kaikki elävä syntyy uudelleen , kukat puut, eläimet. Jopa tiedot syntyvät uudelleen.  Onkohan
joskus ollut aika jolloin ihminen on tuntenut  vai synnyttääkö mielikuvitus näitä kokemuksia. Maailma on hyvin vanha me tunnemme siitä vain viimeiset pari tuhatta vuotta. maapallon mantereet ovat joskus olleet kaikki yhdessä kiinni ja suuri meri ympäräinyt maan. On tapahtunut paljon kun manner laatat lähtivät eriytymään. oli jääkaudet,  ja monenlaiset aikakaudet. Ihminen ei jostain syystä opi virheístään vaan toistaa niistä pahimpiakin, kuten sodat ja välinpitämättömuus toisistamme.
Nykyinen tilanne on uhkaava, tälläisen kylmän sodan aikana on laajemnmat sodat uhkana toteutua hyvin julmasti.  
Hupsu kai olen kun pohdin moisia mutta vastapainoksi unelmoin paremmista ajoista,  rauhasta kaikkialla.
Uskon sodat pitää lopettaa heti. Poliittiset tilanteet on ratkaistava järkevästi ja oikeuden mukaisesti. Tyranni hallitsijat tulisi vangita ja yhteiskunnan otettava tiukka kuri ja järjestys. Nuorille aktiivista työtä ja yksilöllistä opetusta, joka motivoisi elämässä eteenpäin. Rahaa ei pidä ahnehtia, kaikkein parasta olisi  riitrtävä toimeentulo kaikille. Erityisesti lapsiin on panostettava ja paljon. Vanhukset on hoidettava kunnioittaen viimeiseen asti.
Kaikkein tärkeintä on rakkaus, kun siedän itseäni voin sietää myös lähimmäisiäni -  Ei rakkaus ole vain sanoja se on tekoja , vain hyviä tekoja. Kiitos heitäkin on.

11 kommenttia:

  1. No voi harmillista, paranemisia voimia sinulle.♥

    VastaaPoista
  2. Ei ole alkua tai loppua, vaan elämän jatkuva kiertokulku, kehä...

    Voimia ja paranemisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas hyvin oivallettu haparoivat ajatukseni. Kiitos ystävien toiveet antavat lisää voimia

      Poista
  3. Joskus elämä ottaa lujille, toivotan sinulle paranemista, sairaana elämä on vaikeaa!
    Ehkä on niin, että me elämme monta kertaa, itse en muista kuin tämän yhden elämän. Sairastellut olen minäkin; terveeksi en tule ennen kuin vasta tuonpuoleisessa elämässä.

    Ihanaa että tyttäresi auttaa sinua, nyt kun apua tarvitset!
    Siunausta sinulle ja hyvää marraskuun loppua, kaisumarjatta ♥♥

    VastaaPoista
  4. kiitos Aili, ehkä minunkin muistot edellisistäelämistä on vain jotain unen kaltaisia, vaikka varsinkin lapsuudessa koin ne hyvin todellisina. Oikeestaan minusta olisi kivaa syntyä yhä uudelleen. Erilaisissa olosuhteissa, tosin sotien keskiöön en tahtoisi syntyä

    VastaaPoista
  5. Todella ikävä kuulla, että sairastelu jatkuu.
    Olen kauan sitten lakannut miettimästä noin suuria ajatuksia kuin sinulla. Se ei kohdallani johtanut mihinkään. Vaikuttaa voin vain omaan käyttäytymiseeni ja vähän lasten : )

    VastaaPoista
  6. Olet päässyt elämän aikamatkalle, vanhenmiten ihmiset pohtivat samoja asioita kuin sinäkin. Itse olen kokenut tämän yhden elämän, sielun puolesta elän iäti. Niimpä mieli vakavoituu iankaikkisuuden kohdatessa.
    Paranemisia, oletko jo käyttänyt kaikki oljenkortesi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lauri kommisi on mielenkiintoinen pohdin olenko käyttänyt kaikki oljenkorret,, toivottavasti en, kun elämän halua on vielä jäljellä

      Poista
  7. Kylläpä Sinua nyt koetellaan tuon leikkauksen suhteen.
    Lämpö- ja taikahali, että sinnikäs odotus vielä palkitaan runsain mitoin.

    VastaaPoista
  8. Voi, olipa ikävä kuulla leikauksen epäonnistumisesta!
    toivon snulle kaikesta huolimatta iloa päiviin, kipujen vähenemistä ja onnea muuhun kuntoutukseen!

    'Iso halaus' <3

    VastaaPoista