Unohdan hengittää
mieleni putoaa
luottamuksen syliin.
Vapaana, kuin villi lintu taivaan kupolissa
viivyttelen vuorten yllä.
Kaunis on auringon kilo meren aalloilla
Kaihoisa on katseesi usva
kun kosketan sormen päätä
Syliisi jäädä saan
Ihana villilintu. Kaunista luettavaa... mieleni putoaa luottamuksen syliin....
VastaaPoistaTämä olin niin kaunista!
VastaaPoistaKiitokset, Aikatherine siitä, että jaat meille kauniita sanojasi!
Iloa ja rakkautta on runosi.
VastaaPoistaKauniin kuvan kera ihana postaus.
Minäkin haluan olla vapaa, villi lintu, joka viivyttelee vuorten yllä...
VastaaPoistaKaunis runo ja saa ajatukset lentämään vuorille. Kiitos!
Myös kuva on kaunis :-)
Kiitos Ystävät.. runo syntyi ihan nähdessäni pienen linnun katsomassa minua puun oksalla niin luottavaisesti ja sitten kun se nousi lentoon se visersi.
VastaaPoistaIhana runo..:)))
VastaaPoistaTulee muitakin kuvia mieleen!<3
Kiitos, Aikku, ja hyvää viikonloppua sinulle!<33333
Peikko ei ymmärrä koskaanmitään runoista... harmin paikka.
VastaaPoista