tiistai 17. tammikuuta 2012

pieniä ajatuksia

Sanat ovat kuin kiviä jotka on sijoitettu virtaavan joen ylitse . Niiden avulla voimme päästä toiselle rannalle.
Katson taakseni ja näen tappioni, se ei ole koskaan lopullinen, voin aina aloittaa alusta.
Jos voitan jotain, ei sekään ole lopullista, koska aina voin parantaa yrityksiäni.
Mitä ikinä teenkin, kaikki on katoavaista.
En voi puolustautua miltään, enkä mitään vastaan ilman rakkautta.
Huomenna on rukouspäivä.
Puhun hiljaa mielessäni, yritän nähdä niitä asioita, joista voin kiittää.
Voinhan kiittää lumesta ja kylmästä viimastakin .
Jos en tuntisi sitä ihollani en osaisi riemuita kesästä.
Kaikki on vain pienien kivien näkemistä, että pääsisin askeleen eteenpäin, kotia kohti.

11 kommenttia:

  1. Mainio vertaus..
    Laajakatseisuutesi on ihastuttavaa!
    Toivon sinulle mukavaa iltapäivää..
    T:Raya

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heippa Rayas, olen viimeaikoina lueskellut paljon. Kirjoista jää kaikuja ajatuksiin ja ne muokkautuvat hiljaa omaksi. Nyt alkaa minulla työ, jossa tarvitsen paljon laajakatseisuutta sekä ymmärrystä.Kaikkihan me sitä tarvitsemme, polkuja toistemme luokse löytääksemme jotain uutta joka opettaa jälleen uuden näkökulman.
      Jokainen kommaaja antaa minulle lahjan, näkökulmansa. Se on arvokas asia ainakin kirjoitustyössä.

      Poista
  2. Kauniisti kirjoitit. Totta kaikki, on myös minun mielipiteeni.
    Sanoilla pääsen minäkin sinun luoksesi.
    Siunausta ja Kaikkea hyvää sinulle Aikatherine toivotan.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Sylvi, minä muistelin mitä, siinä sadussa Hannu ja Kerttu ripoteltiin polulle, että osasi takaisin. En muista, kivet olisi olleet hyviä, niitä ei olisi kukaan ainakaan syönyt.
    Kiitos siunauksesta toivon sitä itsekkin, edessä on kaikenlaista, mutta varmasti kaikella on merkitys.
    Eteenpäin me kuljemme kotia kohti, mutta täällä maailmassa on myös palattava tähän maalliseen kotiin. Olin tänään koko iltapäivän mielenkiintoisessa keskustelupiirissä. Sain henkistä voimaa ja tukea moniin asioihin.

    VastaaPoista
  4. Leivänpalasia katris tiputtivat ja linnut söivät ne, kaunista talvea Sinulle, en jaksa enää muuta toivottaa, anteeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. leipää tietenkin, en muistanut ihan varmaksi, pohdin että jos oli vaikka piparia;) Voimia sinulle. Eikä ole mitään anteeksi pyydettävää sinulla. Kaunis talvi olisi tervetullut mieleeni ja sieluuni.

      Poista
  5. Yes, words can transport us anywhere.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you for Leovi here in the virtual world of the unknown word goes to you. Similarly, go to your wonderful artistic create these illusions

      Poista
  6. Sauvakävelijän laukku ratkes leivänmuruista
    joita karisi mukulakivikadun varrelle.
    Määränpääni mouruaa pelkistä mahanpuruista
    nelinkontin polvillaan mieli paloi karrelle?
    Kulkukoiramainen viimassa etenijä aneli:
    "Valentin Konosen pullanmuruista uupuu kaneli"
    Putoileva räntä pehmentää asfaltin pintaa,
    haittapuolena Seppälän katalogista kuluu farkut.
    Verestävä 200Km ryömiminen edelsi kevään kukintaa,
    Ehkä ehdin Helsinki/Vantaalle
    --ja Katri kustantaa arkut????!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan hauska tarina, mutta arkut? No kaikkea ei aina tarvitse ymmärtää. Harmi farkkujasi, koita nyt pysyä pystyssä hyvä mister bean. Korvapuustissa on kanelia.

      Poista
  7. Näet noissa valinnoissa hienosti sen positiivisen puolen. Kivetkin voivat olla elämässä joko kompastuskiviä tai kahluukiviä, jotka vievät eteenpäin kuten viimeisessä lauseessasikin. Oma asenne ratkaisee niin paljon. Kiitos ajatuksista, voi hyvin!

    VastaaPoista