.
.
.
Sydämeeni istutan salaisen puutarhan.
Vihreät keitaat ja tuoksuvat kukat.
Veden solina ja
tuulen humina on musiikkia korvissani.
Päivän kimaltaessa
lampeni kalvoon
näen elämän varjojen tanssin
Aika katoaa
olen tässä
aistien
laventelin tuoksun
pehmeä sammal suutelee jalkojani
muistojen nauha kiertyy auki
kaikki nuo vuosien äänet
kimpoavat korviini
ensi itkusta viimeiseen
helisevästä naurusta rahisevaan
nuoruuden silkki-ihosta
kokemusten juomuihin
vanhuuden luomiin
ja kuiviin silmiin
vain odotus
jäljellä
Mitä on puutarhani takana, edessä päällä ja alla?
Näenkö tarkoitukseni täyttyneen
vai olenko hukkaputki?
Sydämeni puutarha on muuttunut näkyväksi
kaikki muu on kadonnut
ja niin minä kävelen ruusut kädessäni
sinua kohti
askel askeleelta
kerron sinulle
miten viime yönä lähes tavoitin sinut
mutta pelko
se lopullinen luopuminen pysähdytti
peruutin ja kuiskasin
en ehkä ole vielä valmis
sinä vain hymyilit ja kysyit
- Koska ihminen on valmis?
Kiitos tästä, oli puhutteleva.
VastaaPoistakiitos marumummeli..
Poistakaunista ja puhuttelevaa
VastaaPoistakiitos, niin toivoinkin.. vaikka runoni päättyy unenomaiseen tilaan ajatuksissa, sen tatkoitus on kertoa kuinka paljosta elämässä voi olla onnellinen ja kuinka vaikeaa tulee olemaan sitten kun on aika luopua, olla valmis. mitä se vaatii? Olla valmis, tajuta elämän rajallisuus.. Oletan että monet sairaudet ja tietysti ikäkin saavat pohtimaan, koska ihminen on valmis.. toisaalta hyvin moni ei edes ehdi sitä edes ajatella. esim, onnettomuuksissa, äkillisissä vakavissa sairauksissa, sodissa , kun tsunami vei tuhansia ihmisiä aaltoihin, moniko oli valmis, tuskin kukaan vaan kaikkien oli kuitenkin oltava, kun lentokone syöksyi vuoreen itsetuhoisen ihmisen ohjaamana, vain hän itse oli valmis, koneessa matkustajista ei kukaan, vähiten sitä oli ajatellut se lapsien koululuokka, tähän voin vain kertoa omasta kokemuksesta kun katsoin kuolemaa silmiin , ajatukseni täytti elämänhalu ja rukouksen huuto.. ja niin minä jatkoin elämääni, en ollut valmis, jos olisin ollut hyvin vakavasti sairas olisin ehkä ajatellut, - kiitos ota minut lepoosi isä.
PoistaIhana runo ja video musiikkeineen! ♥
VastaaPoistaHyvää alkanutta viikkoa sinulle, kaisumarjatta! ♥
Kiitos samoin Aili sinulle. kiva kun pidit runostani, olen julkaissut sen aikaisemin musiikkikansiossani, siellä käy vain musiikkia kuuntelevat olen harkinnut sen sivun siirtämistä lisäsivuksi tähän blogiin.mietin vielä tai sitten muutan sivun nimeä ja keksin jotain uutta.. kun musiikkia tulvii nyt jo joka puolelta muutenkin..
PoistaElämä on kaari :) niin kuin pitääkin. Mutta hukkaputki on sellainen, mihin menee paljon susihukkia. Ne tulevat ulos putken toisesta päästä täynnä riamua ja palaavat taas hukkaputkeen kunnes niihin ei enää enempää iloa mahdu.
VastaaPoistaPeikko on ihana oivaltava. Ja aivan totta.mutta on kivaa kisata susien kanssa joskus
PoistaIhana runo.
VastaaPoistahyvää alkanutta viikkoa sinulle♥
kiitos Sylvi.Ihanaa kevättä ja pian saapuvaa kesää kukkaloistoineen
PoistaValtavan koskettava!
VastaaPoistaKiitos Vallaton mummeli, tämä runo syntyi meditaatiomaisessa tilassa, tuota musiikkia kuunnellen, ainut avaus oli tuo kysymys, koska ihminen on valmis
Poista