torstai 7. elokuuta 2014

Muistojen kirkkaus



Heleät  muistot nuoruuden,

tumma tukka, hoikka uuma.



Keveät askeleet  tanssivat

hurmaavan valssin



Miehen suudelma huulillani

parasta morfiinia



Arkinen työ, antoisa ilo

kotona perhe ja levon hetket.



Mitä minulla on nyt?



Peilissä hopea hiukset,

vatsalla kengurupussi



Hymykuopat kadonneet

elämänviivoihin kasvoissa.



Askeleet hitaat, ajatus harhaileva

muistojen kirkkaus valoni



Olen onnellinen, olen saanut elää.

7 kommenttia:

  1. Oliopa kuin omasta elämästä!

    VastaaPoista
  2. Kaunis kokonaisuus runo ja musiikki. Kiitän.

    Nautitaan muistoista, niin kauan kun vielä muistetaan.;-)

    VastaaPoista
  3. Kiitos, Mummeli, reaalinen runoni syntyi ilman pohtimista..

    Kiitos Liplatus. Toivon säilyttäväni kaikki ihanat muistot, nehän ovat voimavara

    VastaaPoista
  4. Täällä soi kaunis musikki ja ihana runo. tulin kurkkamaan tänne blokiin:)

    VastaaPoista
  5. Juuri näin se on mennyt. Kaunista musiikkia.

    VastaaPoista
  6. Kiitos ihanasta runosta ja musiikista;))
    Mukavaa viikonloppua sinulle Kaisumarjatta! ♥♥

    VastaaPoista
  7. Mikä elämän lahja kokea myös vanheneminen! Menneet vuodet ovat karttuvaa pääomaa, kuten runosi herkästi piirtää. Sinä ja me ikätoverit tiedämme, että peilissä näkyy valepuku, silmistä kurkkii nuori tyttö ;)

    VastaaPoista