Kesä on kierähtämässä viimeisille viikoilleen. Säiden suhteen ennustin oikein. Helteet tulivat , jopa yöllä on ollut lämmintä. En valita, ainut huono puoli on, kun en voi nukkua ikkuna auki, en kestä yhtään vetoa.
Takiaiset poimin kertomaan mielentilaani. Heh, enkös ole suloinen:))
Koko siunatun kesän olen talsinut kujia ja istunut junissa, laivoissa, busseissa, taksissa ja kuvaillut silmilläni , sielullani ja pienellä kamerallani niitä maisemia tilanteita ja ihmisiä joiden luokse olen hetkiksi pysähtynyt.
Alkaako ajatukseni luistamaan ? Vai jatkuuko takiaisten takkuinen aika. Ajatuksia on paljon, epäilemättä, mutta kiire lienee keksitty, turhanpäiväinen tekosyy, olla kirjoittamatta yhtään mitään..
Vaan eihän ole pakko.. Onneksi. On ollut antoisaa olla vain.. Kulkea täysin irti kaikesta .
Kaikki kauneus mitä silmä on nähnyt. Kiitos jaloilleni että ovat edes vähän liikkuneet.
Kaikki ihanat ihmiset, joita olen saanut kohdata, toivottavasti kohdataan uudelleen.
Niin paljon musiikkia näytelmiä, lapsia, rantoja, vehmaita niittyjä. Ai, että harmitti, kun kamera unohtui kotiin kun olin mökkeilemässä..Siellä oli niin ihania tilanteita, nyt ne on vain muistikuvan varassa.
Täytyy kaiketi piirtää jos ei sanat riitä: )
Pikkuhiljaa kun takiaisen kukat alkavat nuutua, ehkä saan kiinni nukkuvista sanoista. Ehkä. Odottamassa on useita ajatuksen ja pohtimisen aiheita..
Unelma taideteos Neljännellä linjalla, lienee Fredi joskus kävellyt ja muutama toinenkin laulaja ja taiteilija...
