Ihme

.

Laitan tänne nyt lempi biisini jonka kuunteluun en ole vieläkään kyllästynyt.

Näin helmikuun heleinä päivinä sopii  pieni runo, jonka olen kirjoittanut ensimmäiseen kokoelmaani-

Ihme

Huurre huntu paljailla oksilla

untuvariisiä varisee

pupujussin keväthäissä

taivaan peili pisaroi

puron jääparketilla

Olen vaiti- kuulen kevättalven 

tuisku tuulen huminan

hennot

pitsihiutaleet ripsilläni sulavat

Näille lapsenlapsille olen kirjoittanut runoja ja nyt niitä kirjoittavat myös he itse. Tämä on elämän kulkua eteenpäin.

 Syntymäpäiväni vietettiin lasten ja lastenlasten kesken. Kakku kahvit juotiin ja vähän syötiin ruokaakin.

 Parhaimmat vieraani

 Iltaisin  tulee kudottua ja milloin mitäkin. Valkoiset unisukat tein itselleni että ei krammppaa jalkoja yöllä.  Toiset sukat tyttärelle ja hänen tytölleen. Pipo on vähän kesken tekoinen, saa nähdä kenen päähän kelpaa.

Ulkona on nyt tiet niin jäässä että pysyn sisällä. Vaikka talkkari on hiekoittanutkin  niin silti on minulle köpelölle liian liukasta. On minulla piikkejä kengän pohjiin ja kyynärsauvassakin on piikit ulkona, silloin kun on pakko mennä. Eihän tätä talvea enää kauan kestä, jos 6 viikkoa vielä niin jo alkaa pajunkisssat heräillä. Vai mitä arvelette. Pian tämä aika hurahtaa.

Toivotan lukijoilleni oikein leppoisia aikoja.. kohta on taas uusia juhlia..ystävänpäivät ja lapsenlapsillakin synttätreitä

Voikaa hyvin  ja nauttikaa hiihtämisestä joilla on terveet jalat. Minulle se aika on taakse jäänyttä.
Nuorena tykkäsin hiihtää  usein  ja vielä  aikuisenakin .