http://runojuonia.vuodatus.net
Yllä olevassa linkissä on kirjoittamani novelli
Nyt kiireinen viikko.
Maailmalla tapahtuu paljon, ei elämään enää vaikuta pelkästään kotimaan tapahtumat , ei edes Euroopan Unionin tapahtumat.
Jokainen varmaan on alkanut tajuta asioita ja tapahtumia maailmanlaajuisesti.
Ihmiset alkavat yhä enemmän jakaantua ylä ja alaluokkiin.
Noususuhdanteen aikana, kun kaikilla oli töitä, ja kouluja sai käydä niin paljon kuin halusi , opintotuet olivat pitkille ajoille. Nykyään ei voi enää opiskella työn ohessa, vaan on keskitettävä kaikki tarmo nopeaan valmistumiseen. Kaikkiein köyhimmät putoavat tästä joukosta, ellei ole taitoa elää tosi pienellä opintotuella.
Se on taitolaji, rahan käyttö, molemmilla sekä opiskelijoilla että pien eläkeläisillä.
Ei vallassa oleva eliitti ja rahan valta tule lisäämään eläkeläistenkään turvallisuutta. Tulevina vuosina, yhä useampi varsinkin sairastava eläkeläinen, putoaa sinne alaluokan kastiin, josta yhteiskunta ei enää huolehdi.
Ne joilla on vaurautta jo syntymästä asti ja ovat nyt hyvissä viroissa ja nauttivat jos jonkinlaisista bonuspalkkioista , ei heillä ole enää käsitystä, millaista on elää niillä pienillä perus eläkkeillä, joilla suurin osa kansaa kuitenkin elää.
On huolestuttavaa huomata, että tämä kuilu yhä kasvaa ja luo suurta eriarvoisuutta ihmisten kesken.
Jos kysyt köyhältä: kuka hän on? Hän vastaa ehkä, - Enhän ole paljo mikään, roska yhteisakunnan takapihalla.
Kysyt eliitiltä: Kuka olet? Hän ihmettelee miksi edes kysyt.. Etkö näe tai tunne häntä, hänhän on kuuluisa finanssialan viskaali, kartanon herra, ylipalkattu johtaja . Hän vastaa lopulta ehkä; - Olen Minä ja yhtäkuin
( valta, raha , titteli, ) Ensin on tämä Minä, ja Minän Suku ja muu eliitti, joka on pari kilometriä Jumalan yläpuolella, ( no siitä ei enää moni köyhäkään välitä, kun sellaiset nyt ovat vain uskon asioita) sitten siellä Jossakin Jumalan jälkeen on tavalliset ihmiset. Ne jotka tekevät työtä tämän Ison Minä elämisen rikastamiseen.( vähän kärjistin )
Tälläisiä asenteita on jo nähtävissä nuorten koulumaailmassa.
Eliitti kouluttaa lapsistaan uutta ylimielistä eliittiä, joka tuntee pahoinvointia, jos tavallinen rahvas uskaltaa katsoa oikeudekseen puhua tahi kysyä vaikka kuinka asiaa..
Nämä elämän tavat ja ylä ja alaluokat ovat olleet aina maailmassa, ja joissakin maissa ne ovat olleet niin kauan että siellä on ihminen sopeutunut syntymästää asti omaan kastiinsa. Vaikkapa Englannnissa.
Tässä sotien jälkeen oli kuitenkin aikakausi, kun moni pääsi ponnistelemaan niin kutsuttuun keskiluokkaan sieltä köyhistäkin olosuhteista. Sen sai aikaan työ. Työtä oli tarjolla niin paljon kuin jaksoi tehdä.
Itsekkin kuuluin tähän väliryhmään. Maailmalle lähdin tyhjin käsin, mutta kovalla työllä sain hankittua oman kodin ja sellaisen keskiluokan ihmisten elämän. Mistään ei ollut puutetta. Työtä olikin aina eläkeikään asti.
Eläkkeelle jäädessä putosi tuloista noin puolet.. Heti alussa sitä ei edes tajunnut. Mutta kyllä sen pian huomasi, että rahat ei vaan riitä enää ihan kaikkeen mihin ennen. Opettelin elämään varojeni mukaan , ei se niin vaikeeta ollut..Ainut mistä luovuin, oli Visakortti.. Se oli hyvä päätös, ei tule shoppailtua velaksi. Talous pysyy raameissaan.
Nykyään siunaan sitkeyttäni, kun liki pakotin kaikki lapseni opiskelemaan aina yliopistoon asti.
Ei ollut antaa heille rahaa mutta rakkautta ja koti oli aina ja kiitos heille he kaikki ovat nyt koulutettuja ja hyvissä töissä.. Eivät eliittiä, vaan sitä tavallisen keskiluokan kunnollista ja työteliästä väkeä.
Nyt tarkastelen jo lastenlasten tulevaa elämää..
Vaatii vanhemmilta jälleen paljon rakkautta ja tarmoa saada tämäkin jälki joukko koulutettua. Sillä ilman opiskelua, heillä ei ole kovin suuria eväitä.
Ihan pian on taas äitien päivä. Olen ollut aika usein korttien mukaan maailman paras äiti.. Jep, niin on ollut miljoona muita äitejä.
Äitiys ja mummous on oikeestaan arvo, jota ei voi luokitella. Sellaista arvoa toivoisin kaikille ihmisille.