toukokuuntytto. on laittanut blogiinsa mielenkiintoisen avoimen haasteen.
Haaste on kaunokirjoituksella kirjoitettu teksti. Sen jälkeen teksti pitää valokuvata ja liittää blogiin.
En ole kirjoittanut käsin enää yli kymmeneen vuoteen, muuta kuin nimeni tarvittaessa.
Niinpä huomasin että käsialani on kangistunut, tosin minun piti kirjoittaa tusseilla , että sain kuvassa näkyvää tekstiä näkyviin. Lyijykynän jälki ei näkynyt ollenkaan. Kuulakärkikynä sentään vähän.
Ensimmäinen kuva on kuulakärkikynällä
Vihreä maalaus tussini tuntui vähän 50 luvun mustekynältä. Oi niitä kaikkia musteläiskiä, joita ripeksi sanojen päälle. Oli imupaperia ja viivotinkin apuna, että tuli jokseenkin suorat rivit.
Mustalla tussilla kirjoitettu runoni pätkä on jo tosi kankeaa. Tämä tussi ei luista yhtään. Sen hyvä puoli on siinä, että se näkyy parhaiten valokuvassa.
Olipa kirjoitus välineeni kynä tai hiilen pala, yhtä kaikki.. Oli kiva kokeilla, näinkin. Tämä ei sentään ole kaunokirjoitus käsialan kauneus kilpailu..
Käsitin , että tämä haaste on lähtenyt ihan siitä, että enää ei juuri kukaan kirjoita käsin.
Nekin, jotka kirjoittaa käyttävät tekstaus tai seka tyylistä käsialaa.
Toukokuun tyttö haastaa kaikki lukijan harjoittamaan kaunokirjoitusta. Ehkä sinäkin haluat kokeilla.
Käy Toukokuun tytön sivulla ja tutustu haasteeseen.
Itse päätin, että tätä täytyy jatkaa. Tästä kömpelyydestä pääsee vain harjoittamalla kaunokirjoitusta.
Tulkaa mukaan. Haastan kaikki lukijani.
Haaste on kaunokirjoituksella kirjoitettu teksti. Sen jälkeen teksti pitää valokuvata ja liittää blogiin.
En ole kirjoittanut käsin enää yli kymmeneen vuoteen, muuta kuin nimeni tarvittaessa.
Niinpä huomasin että käsialani on kangistunut, tosin minun piti kirjoittaa tusseilla , että sain kuvassa näkyvää tekstiä näkyviin. Lyijykynän jälki ei näkynyt ollenkaan. Kuulakärkikynä sentään vähän.
Mustalla tussilla kirjoitettu runoni pätkä on jo tosi kankeaa. Tämä tussi ei luista yhtään. Sen hyvä puoli on siinä, että se näkyy parhaiten valokuvassa.
Olipa kirjoitus välineeni kynä tai hiilen pala, yhtä kaikki.. Oli kiva kokeilla, näinkin. Tämä ei sentään ole kaunokirjoitus käsialan kauneus kilpailu..
Käsitin , että tämä haaste on lähtenyt ihan siitä, että enää ei juuri kukaan kirjoita käsin.
Nekin, jotka kirjoittaa käyttävät tekstaus tai seka tyylistä käsialaa.
Toukokuun tyttö haastaa kaikki lukijan harjoittamaan kaunokirjoitusta. Ehkä sinäkin haluat kokeilla.
Käy Toukokuun tytön sivulla ja tutustu haasteeseen.
Itse päätin, että tätä täytyy jatkaa. Tästä kömpelyydestä pääsee vain harjoittamalla kaunokirjoitusta.
Tulkaa mukaan. Haastan kaikki lukijani.
Olipa mukava idea! Kaunokirjoitus silloin -50 luvulla, hahhah, se oli minulla aivan harakanvarvasta.
VastaaPoistaSitten kun tuli välivuosi ( piti odottaa lisää oppilaita että luokkaa pystyi pitämään) silloin kaunoni muuttui kaunoksi :-) Opettaja ei tuntenut käsialasta, vaan lunttasi nimestä. Sitä onnistumisen olotilaa, hykertelin ujona.
Onhan se nyt vähän rapistunut 60 vuodessa..
Hieno idea!! Heti ryntään jos vaikka saisin haasteen.
VastaaPoistaKäsin tulee nykyään kirjoitettua todella vähän. Ihan tekee mieli välillä edes jotain kirjoittaa ja sitten se käsiala... kankeaa on minullakin. Ja nämä nykyajan koululaiset kirjoittavat aivan eri tavalla! Omien lasten kaunokirjoitusta olen ihmetellyt tässä viime vuosina, vähän jo tottunutkin siihen, vähemmän koukeroita kuin ennen :)
VastaaPoistaKyllä vain vähän tulee kirjoitettua,tuntuu ettei osaa oikein kirjoittaa,kun kirjoittaa on kuin harakanvarpaita,hyvää viikonloppua:)9
VastaaPoistaOsaisinkohan enää edes kaunokirjoittaa.... Joskus tuntuu, että osoitteen kirjoittaminen kirjekuoreenkin on työlästä ja tuottaa harakanvarpaita.
VastaaPoistaTämä on kyllä hieno haaste. Käden taitoa pitäisi pitää yllä eikä antaa tietsukan häärätä joka paikassa.
Selkeää hyvää on lukea kaunokirjoitustasi, hyvin selvän saan.
VastaaPoistaMuistan myös, oli 60-luvun loppupuolella kun koulussa vielä kirjoitettiin musteeseen kastettavalla mustekynällä ja imupaperiin imettiin ylimääräiset värit.
Olihan se hitaan tuntuista, sitä kieli keskellä suuta yritti onnistua parhaansa mukaan.
Pulpetit olivat kaltevia ja oikeassa yläkulmassa oli aukko mustepullolle.
Tulee kaunokirjoitettua enää allekirjoituksia vaan.
Mielenkiintoinen haaste tähän näppäimistöllä kirjoittelun aikakauteen.
Mielenkiintoisen haasteen sait :)
VastaaPoistaKäsialasi on minusta hyvin kaunis, luetttava..
Omasta kaunokirjoituksestani en sitä vastoin saa aina itsekään selvää. Riippuu tietenkin kirjoitusnopeudesta, mutta yleensähän sitä sutaisee asioita muistiin mahdollisimman nopeasti.. ja jälki on sitten sen mukaista :)
Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle! :)
Peikko ei kuullut mitään haastetta :) Mutta se menee ja katsoo mitä nua koukerot tarkoittavat :)
VastaaPoistakiitos kaikille "tassun jäljen jättäneille"" Tämä oli vapaa AVOIN haaste, tekee kuka tahtoo. Eniten minua hätkähdytti, että koulun opetus ohjelmia sunniteltaessa, edes mielessä käy niin hullu ehdotus, että kaunokirjoituksen opetus pitäisi kouluissa lopettaa.
VastaaPoistaTämä haaste onkin lähtenyt siitä, ja hyvä niin. Olisi paha juttu jos lapsenlapseni ei oppisi kirjoittamaan myös käsin.
Maailmassa päättää muutoksista toivottavasti minua tuhat viisaammat.